Tekstityksen laatu on edellytys yhdenvertaiselle tiedonsaannille
Julkaisemme eduskuntavaalitavoitteitamme avaavan blogisarjan. Tämä on blogisarjan yhdeksäs ja viimeinen osa. Kirjoitus käsittelee tavoitetta Kotimaisten TV-ohjelmien ja tilausohjelmapalvelujen tekstityksen laatua on seurattava ja sanktioitava saavutettavuusrikkomuksia. Blogin ovat kirjoittaneet Kuuloliiton työntekijät Oona Konttinen ja Anniina Horto.
Vuonna 2021 sähköisen viestinnän palvelulakiin lisättiin tekstitysvelvoitteen rinnalle tekstitysten laatuvaatimus. Lain tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa ja viestintäpalveluiden saavutettavuutta. Lakiin kirjattiin, että tekstityksen tulee olla riittävän selkeää ja ymmärrettävää. Pelkkä tekstitysten olemassaolo ei siis enää riitä, vaan niiden tulee olla riittävän laadukkaita. Ohjelmatekstityksille laadittiin myös kansalliset laatusuositukset laadun seuraamisen ja valvonnan tueksi.
Ohjelmatekstitystä käytetään kaikissa ikäryhmissä. Eniten sitä hyödyntävät Traficomin selvityksen mukaan alle 25-vuotiaat naiset. Tekstityksiä hyödynnetään muun muassa vierasta kieltä opiskellessa ja silloin, kun ääniä ei voi pitää päällä esimerkiksi bussissa ollessa. Tavallisin syy tekstitysten käytölle kuitenkin on, että ohjelman puhetta on vaikea kuulla tai siitä ei saa selvää.
Ohjelmatekstitykset palvelevat siten myös muita kuin kuulovammaisia henkilöitä, mutta kuulovammaisille tekstitys on välttämätön. Ilman laadukkaita ohjelmatekstityksiä kuulovammaiset ihmiset jäävät tiedon ulkopuolelle. Yhdenvertainen tiedonsaanti on edellytys yhteiskuntaan osallistumiselle ja tekstityksen laatu taas on edellytys yhdenvertaiselle tiedonsaannille. Kuulovammaisille kotimaisten ohjelmien, elokuvien ja videoiden tekstitykset ovat olennainen osa jokapäiväistä elämää koskevaa esteettömyyttä.
Saavutettavuusrikkomukset on sanktioitava
Laki sähköisen viestinnän palveluista koskee Yleä, MTV3:sta ja Nelosta. Ylen suorat lähetykset täytyy tekstittää täysimääräisesti. Lisäksi vähintään 30 prosenttia suoratoistopalveluiden eli Areenan, Katsomon ja Ruudun ohjelmista tulee olla tekstitettyjä.
Uuden lainsäädännön lisäksi myös korona-aika vauhditti erityisesti Ylen tekstityspalveluiden kehittymistä valtavasti, johtuen suuresta määrästä tiedotustilaisuuksia. Perillä ei kuitenkaan vielä olla. Räikein tilanne on Nelosen ja Ruudun osalta: Traficom on antanut Sanoma Media Finland Oy:lle huomautuksia siitä, että se on sekä Nelonen-kanavan, että Ruutu-palvelun osalta rikkonut laissa säädettyjä velvoitteita. Nelosen käyttämät automaattitekstitykset ovat olleet ala-arvoisia.
Huono tekstitys on huonokuuloiselle yhtä hyödyllinen kuin ei tekstitystä lainkaan. Näin Nelosen tekstityksen kokivat vuonna 2021 Humakin kanssa julkaisemamme Tekstitysbarometrin vastaajat. Sanoman on tullut Ruutu-palvelun osalta raportoida toteutuneista ohjelmatekstityksistä Traficomille 9.3.2023 mennessä. Nelosen osalta Traficom on aloittanut uuden laatuarvioinnin viime vuoden lopussa.
Nelosen vastustus vahvistaa näkemystämme siitä, että viranomaiset tarvitsevat järeämmät keinot saavutettavuusrikkomuksiin puuttumiseksi. Saavutettavuus ja esteettömyys eivät voi perustua vapaaehtoisuuteen, jos toimijoilla ei ole halua noudattaa niitä. Kyse on kuitenkin ihmisten perusoikeuksista. Saavutettavuusrikkomukset on sanktioitava.