Teorioita kuulon ja muistin yhteydestä

Ikäkuulo on yhdistetty kognitiivisen toimintakyvyn heikentymiseen, mutta vielä ei tiedetä, mikä tätä yhteyttä selittää. Johtaako kuulon alenema kognition heikentymiseen vai kognition heikentyminen kuulon alenemiseen vai onko taustalla joku molempiin ilmiöihin vaikuttava tekijä.

Yhteisen syyn teoriassa ikäkuulon ja kognitiivisen heikentymisen katsotaan johtuvan samasta vielä tuntemattomasta ehkä verisuonistoon tai hermostoon vaikuttavasta tekijästä.

Kognitiivisen kuorman teoriassa perusajatuksena on, että ihmisen kognitiivinen kapasiteetti on rajallinen. Jos huonokuuloinen joutuu keskittämään huomionsa ja tarkkaavaisuutensa kuuntelemiseen, sanojen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen, kapasiteetti ei enää riitä tiedon käsittelyyn ja muistamiseen.  Hän kuulee, mutta ei enää hetken päästä muista mitä kuuli.  Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos tällainen kuormittava tarkkaavaisuutta vaativa tilanne jatkuu, seuraa siitä ennen pitkää muutoksia kuulo- ja muistijärjestelmässä.

Kuulon heikentyessä aivoihin kohdistuvien ääniärsykkeiden määrä pienenee.  Kun ei saa selvää muiden puheesta, alkaa ehkä vältellä keskustelutilanteita. Keskustelujen aivoihin kohdistuvat tiedonkäsittelyä ja muistia vaativat ärsykkeet vähenevät.

Sensorisen deprivaation teoria perustuu tähän käsitykseen.  Sen mukaan kuulon alenemisesta johtuva pitkäaikainen ääniärsykkeiden vähentynyt määrä aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka heikentävät tiedonkäsittelyä.

Yhtenä mahdollisena yhteytenä heikentyneen kuulon ja kognitiivisen toimintakyvyn välillä on pidetty myös ylidiagnosointia. Jos muistitestissä ei kuulla annettuja ohjeita, on testin suorittaminen hankalaa ja johtaa väärään tulokseen. Sama tapahtuu, jos kuulon testauksessa annettuja ohjeita ei ymmärretä tai enää muisteta testiä suorittaessa. Nämä väärät tulokset voivat johtaa virheelliseen diagnosointiin. Ihmisellä todetaan muistiongelma, vaikka kyseessä onkin se, ettei hän kuulo-ongelman takia kuullut ja ymmärtänyt ohjeita.

Kuulon ja muistin yhteyksistä on esitetty useita teorioita mm. yhteisen syyn teoria, kognitiivisen kuorman teoria ja sensorisen deprivaation teoria.