Eduskuntavaalit 2023

Kuulolla kaiken ikää. Eduskuntavaalit 2023.

 

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme.

Noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Esteettömän ja saavutettavan yhteiskunnan varmistaminen on sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti välttämätöntä. Tutustu vaalikauden 2023-2027 tavoitteisiimme alla tai PDF:nä: Kuuloliiton eduskuntavaalitavoitteet 2023. Tutustu myös tavoitteitamme avaaviin blogikirjoituksiin.

1) Turvataan järjestöjen toimintaedellytykset

  • Järjestöt vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava 2023–2027 hallituskaudella.
  • Vammaisjärjestöt tulee ottaa laaja-alaisesti mukaan eri hallinnonaloilla tapahtuvaan päätöksentekoon YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

2) Panostetaan ennaltaehkäisyyn ja sote-palvelujen integraatioon

  • Suomeen on luotava kuuloterveyttä ja kuulonkuntoutuksen edellytyksiä vahvistava toimintaohjelma.
  • Apuvälineasetus tulee päivittää huomioimaan YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus ja osallisuus apuvälinetarpeen arvioinnissa.
  • Kiireettömän hoidon perusteet tulee kuulonkuntoutuksen osalta päivittää vastaamaan valtakunnallista kuntoutukseen ohjautumisen opasta.
  • Kuulovammaisten tulkkauspalveluista tulee tehdä kokonaisarviointi.
  • Audionomi-nimike tulee laillistaa terveydenhuollon ammattinimikkeeksi.

3) Varmistetaan kuulovammaisten opiskelu- ja työelämämahdollisuudet

  • Työelämän lainsäädäntöä on uudistettava siten, että se tukee vahvemmin kuulovammaisten työllistymistä ja työelämässä pysymistä.
  • Sora-lainsäädännön soveltamisen vaikutuksia vammaisten opiskelumahdollisuuksiin on arvioitava.
  • Työturvallisuuslainsäädännössä melutyön määritelmää on muutettava siten, että lainsäädäntö tunnistaa paremmin erilaiset kuulolle vaaralliset melutyöt, myös opetus- ja kasvatusalalla.

4) Mahdollistetaan osallisuus saavutettavuudella ja esteettömyydellä

  • Esteettömyyttä koskevaan lainsäädäntöön on saatava äänensiirron mahdollisuus myös sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa ei ole äänentoistoa.
  • Kotimaisten TV-ohjelmien ja tilausohjelmapalvelujen tekstityksen laatua on seurattava ja sanktioitava saavutettavuusrikkomuksia. Tekstityksen laatu on edellytys yhdenvertaiselle tiedonsaannille.
  • Hätäpalveluja kuulovammaisille tulee vahvistaa ja selvittää vaihtoehtoisia tapoja saada tietoa väestöhälytysjärjestelmästä äänen rinnalla. 112-sovellukseen on saatava tekstipalvelu. Hätätekstiviestin ennakkorekisteröinti tulee poistaa 2025 alkuun mennessä.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi
p. 050 3034 841

Taustaa:

Kuulovammaisuus Suomessa 

Noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuulokojeen ja sisäkorvaistutteen käyttäjiä on Suomessa yli 100 000. Kuulovammaisia on kaikissa ikäryhmissä. Enemmistö kuulovammaisista henkilöistä on kuitenkin ikääntyneitä. Heidän kohdallaan hoitamattomat kuulo-ongelmat aiheuttavat lukuisia vakavia oheisvaikeuksia, kuten masennusta. Kuulovammaiset kohtaavat edelleen esteitä yhteiskuntaan osallistumisessa, palveluissa ja päätöksenteossa. Heidän osallisuuttaan voidaan edistää esimerkiksi varmistamalla kuunteluympäristöjen esteettömyys ja monikanavainen ja saavutettava viestintä. Tekstiin perustuvat materiaalit, erilaiset tekstipalvelut ja tekstitys tukevat palvelujen ja päätöksenteon saavutettavuutta kuulovammaisille. Esteettömän ja saavutettavan yhteiskunnan, jossa kaikki pystyvät toimimaan ja osallistumaan, varmistaminen on välttämätöntä sosiaalisista, inhimillisistä ja taloudellisista näkökulmista. Se tuottaa hyvinvointihyötyjen lisäksi taloudellisia hyötyjä.  

Kuuloliitto ry 

Kuuloliitto ry on jäsenyhdistystensä muodostama sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka vaikuttaa, tiedottaa, tutkii, edustaa jäsenyhdistystensä jäseniä sekä tuottaa kulttuuri-, loma- ja virkistyspalveluja. Vuonna 1930 perustettu liitto tavoittelee esteetöntä ja saavutettavaa yhteiskuntaa.