Apuvälineet ja vammaispalvelu
Kuulovamman hoitokeinona on kuulon kuntouttaminen kuulokojeella. Jos vahvimmallakaan kuulokojeella ei saada riittävää vahvistusta, voidaan harkita sisäkorvaistutehoitoa. Yksilöllisten kuulon apuvälineiden lisäksi kuulovammainen voi tarvita myös muita apuvälineitä, kuten lisälaitteita kuulokojeisiin tai kaulasilmukan.
Kuulovammaisten apuvälineistä suurin osa myönnetään terveydenhuoltolain 29 § lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kuulokojeen myöntäminen on terveydenhuollon ammattilaisen tekemä hoitopäätös. Apuvälineiden myöntämistä säätelee terveydenhuoltolain lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Hoitopäätöksestä ei voi valittaa oikeuteen. Jos asiakas kokee, että apuvälineen saamisessa on ollut haasteita, hän voi tehdä asiassa muistutuksen tai kantelun.
Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023 on opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja sisältää myös ohjeita asiakkaille. Elokuussa 2025 käynnistyy oppaan päivitystyö. Vuoden 2023 opas on vanhentunut mm. vammaispalveluina myönnettävien apuvälineiden osalta, koska uusi vammaispalvelulaki on tullut voimaan sen jälkeen.
Oppaassa on kuvattuna useimpien apuvälineiden osalta tilanteet, joissa apuväline yleensä luovutetaan. On kuitenkin hyvä huomata, että oppaan linjaukset ovat suosituksia ja jokaisen apuvälinettä tarvitsevan tilanne tulee arvioida aina yksilöllisesti ja tehdä yksilöllisiä apuvälineratkaisuja.
Suurin osa terveydenhuollon apuvälineistä myönnetään erikoissairaanhoidosta, kuten kuulokeskuksista. Kuulemisen apuvälineistä kommunikaattori, jota ei tarvitse sovittaa yksilöllisesti, myönnetään sote-keskuksista tai sellaisen voi ostaa myös itse. Alueellisesti on kuitenkin tehty kokeiluja, joissa ikääntyneiden kuulokojesovituksiin liittyvistä käynneistä suurempi osa voidaan toteuttaa jo terveyskeskustasolla, audionomin ja/tai KNK-erikoislääkärin toimesta. Lisäksi terveyskeskuksissa voi olla kuulohoitajia / kuuloyhdyshenkilöitä, joilta saa tukea kuulokojeen käyttöön sekä apua kuulokojeiden huoltoon.
Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -oppaassa on lueteltu terveydenhuollon kuulemisen apuvälineiden lisäksi myös vammaispalvelujen vastuulla olevia kuulovammaisen apuvälineitä. Esteettömän asumisen tuki ja asuntoon tulevat laitteet ja välineet myönnetään vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain soveltamisalan täyttävällä kuulovammaisella henkilöllä on oikeus saada kuulovammaisen hälytinjärjestelmä ja muita esteetöntä asumista tukevia laitteita ja välineitä asuntoonsa. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävien teknisten ratkaisujen ja laitteiden osalta asiakkaan oikeusturva on vahvempi kuin terveydenhuoltolain perusteella myönnettävissä apuvälineissä. Asiakkaan tulee saada päätös kirjallisena ja hänellä on mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Kelan myöntämät vaativat ja kalliit apuvälineet
Kela myöntää ammatillisena kuntoutuksena kuulovammaisille opiskelijoille (7. vuosiluokasta eteenpäin) ja työikäisille kuulovammaisille kalliit apuvälineet (esimerkiksi FM-laite), jotka opiskelija tai työntekijä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen opiskeluista ja työstä. Tavoitteena tulee olla työllistyminen ja työelämässä pysyminen.
Ammattitautitapauksissa apuvälineiden myöntämisestä vastaa vakuutusyhtiö.
Hyvinvointialueen järjestämät vammaispalvelut
Suomen uusi vammaispalvelulaki astui voimaan 2025 vuoden alusta. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika, mutta uuden lain mukaisia palveluja on voinut hakea vuoden alusta lähtien. Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on:
1) toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä;
2) tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista;
3) turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Uusi laki korostaa entistä vahvemmin yleislakien, kuten sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakien, ensisijaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin voidaan myöntää palvelua vammaispalvelulain perusteella, ammattilainen arvioi voidaanko yksilölliseen palvelutarpeeseeseen vastata jonkin yleislain mukaisella palvelulla.
Vaikeavammaisen määritelmä on poistunut uudesta vammaispalvelulaista. Uutta lakia voidaan soveltaa henkilöön, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä, ja jonka yksilöllisiin palvelutarpeisiin ei voida vastata yleispalveluilla.
Kuulovammaisten ihmisten näkökulmasta tärkeimmät vammaispalvelut ovat valmennus ja esteettömän asumisen tuki. Uudessa laissa entisen sopeutumisvalmennuksen on korvannut valmennus. Uuden lain valmennuspykälä sisältää myös kokonaan uudenlaisia palveluja. Valmennus on lähtökohdiltaan tavoitteellinen ja yleensä määräaikainen palvelu.
Oikeus valmennukseen muuttui subjektiiviseksi eli sitä on oikeus saada sitä, jos täyttää lain soveltamisalan sekä palvelukohtaiset saamisedellytykset. Valmennusta myönnetään, jos vammainen henkilö tarvitsee tukea oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia, itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Valmennusta voidaan myöntää myös elämässä tapahtuvaan muutos – tilanteeseen tai sellaiseen valmistautumiseen. Edellytys on, että vastaavaa palvelua ei ole saatavilla lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Olennaista on arvioida, edistääkö väline tai tekninen ratkaisu selviytymistäsi tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kuten valmennuksessa, myös esteettömän asumisen tuessa on edellytyksenä, että vastaavaa palvelua ei ole saatavilla lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Esteettömän asumisen tukea myönnetään asumisen muutostöihin, esteiden poistamiseen asunnon välittömästä lähiympäristöstä, esteettömän asumisen mahdollistaviin välineisiin ja muihin teknisiin ratkaisuihin sekä esteettömän asumisen suunnitteluun. Kuulovammaisille myönnettäviä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi turvallisuuden vuoksi asennettavat hälytys – järjestelmät ja -laitteet, sähköinen ovipuhelinjärjestelmä, kiinteä induktiosilmukka, paloturvallisuuden lisääminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut sekä valaistukseen ja akustiikkaan liittyvät korjaukset.