Palvelutoiminta

Lähes kaikki yhdistyksen toiminta voidaan ymmärtää joko jäsenistöä tai kaikkia kuulovammaisia hyödyttävänä palveluna. Edunvalvonta ja vaikuttaminen kohdistuu yleisesti kaikkien kuulovammaisten asemaan ja palveluihin. Vertaistoiminta palvelee erityisesti jäsenistöä, mutta esimerkiksi avoimien tapahtumien ja tilaisuuksien muodossa myös laajempaa väestöä. Koulutusta, vertaisopintoryhmiä ja jäsenetuja tarjotaan vain jäsenistölle. Kuuloliiton yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa kehittämää systemaattista palvelutoimintaa ovat

  • Kuulolähipalvelu
  • Kokemuskouluttajatoiminta
  • Tulkkauspalvelun kouluttajatoiminta

Yhdistysten palvelutoiminnassa saatetaan kysyä mitä vain. Kaikkeen ei tarvitse osata vastata, mutta yhteiskunnan yleisistä palveluista ja erityisesti vammaisten palveluista löytyy tietoa seuraavista linkeistä:

Suomi.fi tarjoaa julkiset palvelut kootusti yhdessä osoitteessa

THL: Vamaispalvelujen käsikirja

Järjestöjen sosiaaliturvaopas

Työn mukautukset ja työelämän tuet

 

Kuulolähipalvelu

Kuulolähipalvelutoimintaa järjestävät paikalliset kuuloyhdistykset, joiden koulutetut vapaaehtoiset neuvovat ja opastavat lähialueen kuulovammaisia. Toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen.

Kuuloyhdistysten koulutetut vapaaehtoiset:

  • opastavat kuulokojeen ja apuvälineiden käytössä
  • avustavat tarvittaessa kuulokojeen ja korvakappaleen puhdistamisessa sekä muoviletkun vaihdossa
  • tukevat ja neuvovat kuuloon liittyvissä kysymyksissä
  • ohjaavat tarvittaessa eri kuntoutuspalveluiden piiriin

Kuulolähipalvelun päämääränä on ehkäistä erityisesti ikääntyneiden huonokuuloisten syrjäytymistä ja tukea heidän suoriutumistaan jokapäiväisessä elämässä. Tavoitteena on saada kuulokojeet aktiiviseen käyttöön ja sosiaalisen kanssakäymisen helpottaminen. Palvelu on maksutonta ja kaikille avointa.  Palvelupisteissä voivat asioida kuulovammaisten lisäksi heidän omaisensa, ammattihenkilöt ja opiskelijat.  Asiakasta voidaan neuvoa myös puhelimitse ja kotikäynnillä.

Kuulolähipalvelu täydentää, vaan ei korvaa, julkisen terveydenhuollon palveluja. Julkisen sektorin kuulonkuntoutuksella ja kuulolähipalvelutoiminnalla on yhteinen tavoite: kuulovammaisen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen sekä kuulokojeiden aktiivinen käyttö. Kuulolähipalvelutoimijat tekevät usein yhteistyötä ammattilaisten esim. kotipalvelun kanssa. Vapaaehtoinen ei kuitenkaan korvaa ammattihenkilöä, eikä kunta voi siirtää omia velvoitteitaan vapaaehtoisen tehtäväksi.

Toiminnan aloittaminen, seuraaminen ja kehittäminen

Ohjeita kuulolähipalveluun

Ikäkuulo-tietopaketti

Toiminta-avustuksen hakeminen

Kuulolähipalvelun tarvikelista

Klp-käsitteiden määrittely

Klp-vastaavan tehtävät ja vastuut

Kuulokojeen rikkoontuessa klp-tilanteessa

Kuulolähipalvelusta tiedottaminen

Klp, tiedotusmalli

Tietopaketti, klp esittely

Asiakirjapohja klp-logolla

 

Kokemustoiminta

Kuuloliitto on mukana valtakunnallisessa kokemustoimintaverkostossa, jossa on tällä hetkellä 35 eri sairaus- ja vammaryhmiä edustavaa liittoa ja yhdistystä, sekä 63 toisen asteen ammattikorkeakoulujen ja lääketieteellisen tiedekuntien opetusyksikköä. Hankkeessa mukana olevilla järjestöillä kokemustoimijoita on kaikkiaan noin 400. Kuuloliitolla kokemustoimijoita on 24.

Kuuloliiton kokemustoimijat

Kokemustoimijalla on omakohtaista kokemusta vammaisuudesta tai pitkäaikaisesta sairaudesta ja hän on sopeutunut vammaansa. Kuulovammaisen ohella myös puoliso tai läheinen voi toimia kokemustoimijana.

Kokemustoimija pitää kokemustietoonsa pohjaavia alustuksia tai osallistuu muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen eri oppilaitoksissa tai erilaisissa tilaisuuksissa. Kokemustoimijat voivat toimia myös ammattilaisten täydennyskoulutuksissa. Kuuloliiton kokemustoimijat ovat olleet myös seuraavissa tilaisuuksissa:

  • messuilla
  • median haastateltavana
  • haastateltavana opinnäytetöihin ja erilaisiin oppilastöihin
  • oppilaitosten teemapäivissä, kansalaisopistojen luentosarjoissa
  • eri järjestöjen tapahtumissa
  • ensitietopäivillä
  • yhdistyksien omissa tilaisuuksissa

Kuuloliiton kokemustoimijat alustavat eri tilaisuuksissa omien esimerkkien ja kokemustietonsa pohjalta mm. huonokuuloisuudesta, kuuroutumisesta, kuulokojeen käytöstä, apuvälineistä, tinnituksesta, sisäkorvaistutteesta ja tulkkauspalveluista. Aiheet vaihtelevat kokemustoimijan erityisosaamisen ja tilaisuuden järjestäjän toiveiden mukaan. Aiheita voivat olla esimerkiksi:

  • millaista on elää jonkin vamman / sairauden kanssa
  • miten vamma / sairaus vaikuttaa arkielämään, ihmissuhteisiin, harrastuksiin, työhön – elämään
  • mitä apuvälineitä on mahdollisuus saada, ja millaista elämä on niiden kanssa
  • kokemuksia ja esimerkkejä kuntoutuksesta ja apuvälineistä
  • miten ja millä keinoin omaa tai läheisen elämänlaatua ja hyvinvointia voidaan edistää

Kuuloliitto toimii omien kokemustoimijoidensa kattojärjestönä ja koulutuksen organisoijana. Kokemustoimija edustaa ensisijaisesti Kuuloliittoa, ei omaa yhdistystään. Jos olet kiinnostunut kokemustoimijana toimimisesta, ota yhteys Päivi Kostamoon.

Kokemustoimijaksi kouluttautuminen

Kokemustoimijoiden soveltuvuuskriteerit

Kaikilla kokemustoimijana toimivilla henkilöillä tulee olla pätevyys toimia kokemustoimijana. Kokemustoimijan pätevyyden saa osallistumalla kokemustoimijan peruskoulutukseen.

Peruskoulutuksia toteutetaan järjestöjen itse järjestäminä ja järjestöjen yhdessä järjestäminä koulutuksina. Myös kokemustoimija-hankkeen alueelliset ohjausryhmät (18) järjestävät joillain alueilla kokemustoimijoiden peruskoulutuksia.

Kouluttautuminen kokemustoimijaksi, valtakunnallinen

Kokemustoimijoiden koulutusohjelma, valtakunnallinen

Kuuloliitto järjestää aika-ajoin omia masuttomia kokemustoimijakursseja sekä keskimäärin kerran vuodessa toiminnanohjausta.  Edellytyksenä on, että Kuuloliitto hyväksyy koulutukseen osallistumisen.

Kokemustoimijakoulutuksen ja siihen liittyvän hyväksytysti suoritetun näyttöluennon jälkeen kokemustoimija voidaan rekisteröidä hankkeen valtakunnalliseen kokemustoimijapankkiin.

 

Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat

Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat eli Tupu-kouluttajat ovat yhdistysten, piirien ja kerhojen käytettävissä.

Tupu-kouluttajat ovat saaneet perehdytyksen tulkkauspalveluun ja ovat itse tulkkauspalvelun käyttäjiä. Heidät voi pyytää kertomaan tulkkauspalveluun liittyvistä asioista: kenellä on oikeus tulkkauspalveluun, tulkkauspalvelun hakeminen, tulkkausmenetelmät, missä tulkkia voi käyttää, tulkin tilaaminen, tulkkien ammattisäännöt, miten tulkin kanssa toimitaan ym. Tupu-kouluttajat osaavat kertoa myös hyvästä kommunikaatiosta huonokuuloisen kanssa.

Tilaisuuden tarkemman sisällön ja pituuden voi sopia Tupu-kouluttajan kanssa. Kouluttajien vierailusta ei tule kustannuksia, sillä liitto korvaa heidän kulunsa.

Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat