Uutiset

Mitä tehdä, kun ”ei oikein kuule melussa”?

Yli 50-vuotiaiden kuuloherkkyyden muutokset tunnistetaan liian harvoin. Oikea-aikainen tuki – esimerkiksi kuulokojekuntoutus – auttaisi jaksamaan sosiaalisissa tilanteissa. Monet päätyvät viettämään kuitenkin jopa 10 vuotta ilman tarvitsemaansa tukea.

– Minä ajattelin, etten oikein kuule melussa. Poikakin sanoo, ettet sä kaikkea kuule, kertoo Mikko Hongisto Jalasjärvellä.
Hongisto on tullut kuuloseulontaan asuntoauton perään rakennettuun kuulontutkimushuoneeseen. Suomea toista kesää kiertävä Kuuloliiton kuuloauto on houkutellut paikalle muitakin; toukokuun loppuun mennessä autossa oli seulottu yli tuhannen ihmisen kuulo, ja valtakunnankiertue jatkuu vielä syyskuun loppuun.

Hillervo Kujanpää tekee kuuloseulaa kuuloautossa
kuva: Paula Hesso

Kuulon huonontumista ei välttämättä huomata tai haluta huomata itse. Äänet ikään kuin vain ovat hiljaisempia ja muiden puhe epäselvempää kuin aiemmin. Itse asiassa puhe saattaa kuitenkin alkaa kuulostaa epäselvältä siksi, että kuuloherkkyys muuttuu nimenomaan puheen taajuuksien alueella. Siksi kuulon aleneminen aiheuttaakin haasteita paitsi töissä jaksamiselle niin myös sosiaalisissa suhteissa pärjäämiselle. Sosiaalisissa tilanteissa kohdattavat vaikeudet ovat monisyisiä.
– Taustahälyssä kuuleminen saattaa muuttua mahdottomaksi. Siksi erityisesti isot kokoontumiset ja tapaamiset ”kylillä” alkavat tuntua epämiellyttäviltä. Monet eivät myöskään mielellään pyydä keskustelukumppania toistamaan sanomaansa tai kerro kuulleensa väärin, kuvailee kuuloautokiertuetta koordinoiva Kuuloliiton järjestösihteeri Paula Hesso.

Kuuloauton kuuloseula on tarkoitettu henkilöille, jotka Mikko Hongiston tapaan epäilevät kuulonsa heikentyneen mutta eivät käytä kuulokojetta.
– Monet ovat saaneet kuulla kommentteja kuulonsa huonontumisesta nimenomaan läheisiltään, Paula Hesso sanoo.
Suomessa arvioidaan olevan 100 000 ihmistä, jotka eivät käytä kuulokojetta mutta hyötyisivät siitä. Yksi syy joukon monipäisyyteen on se, että ikäkuulo on kasvava mutta alitunnistettu ilmiö. Ikäkuuloisuus eli ikääntymiseen liittyvä kuulon heikkeneminen koskettaa suurinta osaa ihmisistä jossain elämänvaiheessa. Ikäkuulo voi alkaa ilmetä jo 50 ikävuoden tienoilla. Yli 75-vuotiaisista ikäkuuloisia on jo suurin osa.

Kuulon heikkenemisen yleistyessä ja kiihtyessä 50–70-vuotiaiden ikäluokassa kuulon muutoksia ei kuitenkaan enää juurikaan seurata. Myös kuuloautokiertueella on huomattu, miten paljon kuulonkuntoutuksen ulkopuolella on ihmisiä, joille kuntoutuksesta voisi olla hyötyä: seulassa toukokuun loppuun mennessä käyneistä yli puolia kehotettiin menemään suoraan jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimuksia olisi edessään Mikko Hongistollakin.
– Harkitsen asiaa kaikessa rauhassa ja otan sitten yhteyttä, hän sanoo kuuloseulan tulokset saatuaan.

Kuulon kuntoutuksen hoitopolku alkaa yleensä terveyskeskuksesta, jossa kuulon tila alustavasti määritellään. Mikäli alustavat tulokset antavat syytä, terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa kuulo tutkitaan tarkemmin ja tehdään kuntoutusarvio. Kun kuntoutus alkaa, valitaan kuulontutkimuksen tuloksen perusteella yhdessä audionomin kanssa kuulokojetyyppi. Kuulonkuntoutukseen kuuluu kuulokojeen käytön opastus ja tarkastuskäynnit. Kuulokoje luovutetaan pitkäaikaislainaksi. Julkisen terveydenhuollon lisäksi kuntoutuspalveluita on saatavilla myös yksityisellä sektorilla.

Kuuloauton kiertueaikataulu 2017 (heinäkuu ->)
Voit kysyä lisätietoja paikallisesta kuuloyhdistyksestä.

Kuuloliitto on valtakunnallisesti toimiva kansalaisjärjestö, jonka kuuloauto kierrättää matalan kynnyksen kuulonseulontaa ja tietoa huonokuuloisuudesta ympäri Suomea. Kuuloseula on tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät kuulonsa heikentyneen, mutta jotka eivät vielä käytä kuulokojetta.