Kuulokojeet ja apuvälineet

Kuulokoje

Kuulokoje on huonokuuloiselle tärkeä henkilökohtainen apuväline. Se auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa. Kuulokoje ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista.

Kuulokoje helpottaa huonokuuloisen arkielämää; väsyttävä pinnistely esimerkiksi työpalavereissa ja keskusteluissa vähenee. Kuulokoje helpottaa huonokuuloisen selviytymistä arkielämän tilanteissa ja omien asioiden hoitamisessa.

Kuulontutkimukset tehdään useimmiten sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kojeen sovitus tehdään sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityisellä sektorilla. Tällöin kuulokojeen saa maksutta käyttöönsä.

Kuulokojeen saantiin ja valintaan vaikuttavat:

  • Yksilöllinen tarve
  • Kuulovian laatu ja vaikeusaste
  • Potilaan oma motivaatio
  • Kojeesta saatu hyöty
  • Käyttöedellytykset

Lääketieteellisesti kuulokojeen myöntämisen rajana on 30-40 desibelin kuulonalenema paremmassa korvassa. Henkilöllä on oikeus saada kuulokoje käyttöönsä hoitotakuun asettamassa määräajassa. Hoitotakuun mukaan lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito, on järjestettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Kuulokojemallit

Nykyisin kuulokojeita on saatavilla kaiken värisinä ja myös erittäin pienikokoisina. Kojetta ei tarvitse hävetä eikä salailla – kuten ei silmälasejakaan!

Korvantauskoje
Korvantauskoje on yleisimmin käytössä oleva kojemalli. Koje asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Korvakappaleen ja siihen liitetyn letkun avulla äänet välittyvät korvaan ja koje pysyy korvassa. Korvakappale rakennetaan yksilöllisen mallin mukaisesti.

Korvakäytäväkoje
Koje asetetaan korvakäytävään. Se valmistetaan asiakkaan korvakäytävästä otetun muotin mukaisesti. Koje on pienikokoinen ja sen käsittely vaatii sorminäppäryyttä.

Taskukoje
Taskukoje on kuulokoje, jota pidetään taskussa tai kaulassa kannettavassa pussissa. Ääni johdetaan kojeesta korvaan johdon ja korvakappaleen avulla. Kojeen säätimet ovat helppokäyttöisiä suuremman koon vuoksi.

Kommunikaattori
Kommunikaattori on vahvistinlaite, jossa on kevytkuulokkeet. Laite sopii henkilölle, joka sairauden, iän tai muun syyn vuoksi ei pysty käyttämään kuulokojetta.

Kuulon apuvälineet

Kuulon apuvälineet helpottavat kuulovammaisen elämää ja arkipäivän asiointia. Kuulon apuvälineiden avulla huonokuuloisen kotona asuminen helpottuu ja turvallisuudentunne lisääntyy. Myös yhteydenpito läheisiin ja ystäviin tulee mahdolliseksi.

Osaa apuvälineistä käytetään yhdessä kuulokojeen kanssa. Kuuloliiton kuntoutussihteerit neuvovat apuvälineiden hankinnassa ja hakemisessa. Myös kuuloyhdistysten kuulolähipalvelusta saa opastusta apuvälineiden käytössä.

Apuvälineiden hankinta

Apuvälinetarve arvioidaan yleensä kuulokeskuksessa, kuuloasemalla tai sairaalan kuntoutusohjaajan kotikäynnillä. Apuvälinearvion perusteella kuulovammainen saa useimmat tarvitsemansa apuvälineet käyttöönsä keskussairaalasta tai terveyskeskuksesta:

  • Kuulokoje
  • FM-laite
  • Täristinherätyskello
  • Puhelinvahvistin
  • Kaula- tai tyynysilmukka
  • Infrapunalaite radion tai tv:n kuunteluun
  • Itkuhälytin
  • Kommunikaattori

Keskussairaalan apuvälinehuoltoon kuuluu myös apuvälineen käytön opetus ja laitehuolto.

Kunnan sosiaalitoimi korvaa kotiin asennettavien apuvälineiden esim. hälytinjärjestelmien kustannukset ja asennuksen. Tällöin kuulovammainen saa sairaalasta lausunnon ja suosituksen laitteen hankinnasta sekä tietoa hankintatavoista ja – paikoista. Kela korvaa kuulovammaiselle työssä tai opiskelussa tarvittavia apuvälineitä mm. FM-laitteet. Työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa korvaajana on vakuutusyhtiö ja sotakuulovammoissa Valtionkonttori.

Kuulon apuvälineitä ja lisälaitteita voi myös hankkia omalla kustannuksella kuuloalan maahantuojilta, puhelin-, kodinkone- sekä sähköliikkeistä ja tavarataloista.