Oppimisympäristöjen melu tunnistetaan ongelmaksi – ratkaisuja on monia
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen. Se on osa kuntavaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 2. Kiinnitämme huomiota koulujen ääniympäristöön ja varmistamme jokaiselle yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025.
Kuuloliitossa on viime vuoden ollut pinnalla oppimisympäristöjen meluun liittyvät kysymykset, melun aiheuttamat laaja-alaiset terveysvaikutukset sekä miten koulujen ja avoimien oppimisympäristöjen meluongelmia voi ratkoa. Työskentelemme kysymyksen parissa Saavutettava koulu -toiminnassamme myös tulevien vuosien ajan.
Oppimisympäristöjen melu koskettaa sekä oppilaita että opetushenkilökuntaa. Melun hallinnan ja vähentämisen lisäksi Saavutettava koulu -toiminnassa keskitytään kuulovammaisten oppilaiden yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien edistämiseen eri oppiasteilla.
Kuntavaalitavoitteissamme korostamme huomion kiinnittämistä koulujen ääniympäristöön ja kuuloesteettömyyteen sekä jokaisen oppilaan yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien varmistamista. Oppilaitosten tulee huomioida kuuloesteettömyys koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa sekä selvittää, miten eri tilat toimivat kuulovammaisten oppilaiden näkökulmasta ja miten melua parhaiten hallitaan ja vähennetään.
Kuuloliitto teetti Aula Researchillä kyselyn kuntavaaliehdokkaille (n=1363), missä he pääsivät kertomaan omia näkemyksiään koulujen melun syistä sekä toimenpiteistä, joihin ehdokkaat ovat valmiita sitoutumaan meluongelman ratkaisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä melusta kouluissa
Ehdokkaat nimesivät monia eri tekijöitä melun lähteiksi kouluissa. Aula Research kategorisoi avovastauksia viiteen laajempaan kategoriaan. Sama ehdokas saattoi kuvata useampia eri tekijöitä melun aiheuttajiksi kouluissa. Yli puolet vastaajista (60 %) arvioi oppilaat eniten melua aiheuttavaksi tekijäksi. Melua syntyi ehdokkaiden näkemysten mukaan oppilaiden häiriköinnistä ja kurin puutteesta (26 %), yleisemmin oppilaista (22 %) sekä oppilaiden liikkumisesta koulun tiloissa, mm. siirtymissä oppitunneilta välitunneille ja takaisin sekä ruokailuissa (18 %).
Kolmannes ehdokkaista nimesi melun syiksi huonon suunnittelun. Tarkemmin tuotiin esiin, että melu johtuu huonosta äänisuunnittelusta ja akustiikasta (22 %), rakenteista, pinta- ja sisustusvalinnoista (9 %) ja huonosta tilasuunnittelusta (4 %). Noin neljännes vastaajista näki, että koulujen meluongelmat johtuvat liian suurista yksiköistä, joko liian suurista ryhmäkoista (22 %) tai liian suurista kouluista (4 %). Samaten noin neljännes ehdokkaista näki, että koulujen suuret avoimet tilat ovat koulujen meluongelman takana. Noin joka kymmenes ehdokas näki, että koulujen meluongelman taustalla ovat koneet ja teknologia, kuten kännykät, ilmanvaihto ja muu teknologia.
Kuntavaaliehdokkaiden ratkaisuja melun vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi
Kysyimme kuntavaaliehdokkailta, että mihin toimenpiteisiin he olisivat valmiita sitoutumaan koulujen meluongelman ratkaisemiseksi sekä oppilaiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. 78 % ehdokkaista näki keskeisimpänä toimenpiteenä perusopetuksen ryhmäkokojen pitämisen oppimista tukevalla tasolla. 63 % oli valmis turvaamaan perusopetukseen ja uuden opetussuunnitelman toimeenpanoon riittävät resurssit. Yli puolet ehdokkaista kertoi olevansa valmis turvaamaan jokaiselle oppilaalle kuuloterveyden näkökulmasta turvallisen koulun. Samaten hieman yli puolet oli valmis takaamaan kuulovammaisille oppilaille heidän tarvitsemansa oppimisjärjestelyt.
Hieman alle puolet ehdokkaista olivat valmiita tukemaan myös oppimisympäristöihin ja rakentamiseen tehtäviä muutoksia: 47 % oli valmis varmistamaan uusien oppilaitosten rakentamisessa hyvän akustiikan ja ääniympäristön huomioimisen, 46 % oli valmis varmistamaan myös peruskorjattavissa oppilaitoksissa hyvän ääniympäristön sekä 45 % varmistamaan, että myös oppilaitosten hankinnoissa painotetaan hyvää ääniympäristöä. Kolmannes ehdokkaista oli valmiita järjestämään opettajille koulutusta kuuloterveydestä ja kuuloesteettömyydestä sekä tekemään yhteistyötä kuuloalan järjestöjen kanssa.
Ilahduttavaa on se, että suurin osa kuntavaaliehdokkaista halusi sitoutua koulujen melun hallintaan sekä yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien edistämiseen. Vain neljä prosenttia ehdokkaista ei ollut valmis sitoutumaan mihinkään toimenpiteeseen taloudellisen tilanteen takia. Koulujen melun hallinta tukee sekä oppilaiden että opettajien terveyttä sekä mahdollistaa yhdenvertaisemman koulunkäynnin ja työnteon. Toki kyse ei ole pelkästään kuntapäättäjien valinnasta, vaan yhdenvertaisuuden edistämiseen velvoittaa myös lainsäädäntömme.
Muistathan äänestää kuntavaaleissa ja antaa oman äänesi yhdenvertaisemman kunnan eteen. Ennakkoäänestys on käynnissä 2.4-8.2 ja varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025.