Melu on iso osa opettajien arkea – uusi tutkimus tuo esiin melun vaikutuksia koulutyöhön
Kuva: Rodeo.fi
Melu on aina ollut osa koulujen äänimaailmaa, mutta se on paljon enemmän kuin satunnaista hälyä. Kuuloliiton uusi tutkimus osoittaa, miten melu rytmittää opettajien työpäivää ja kuormittaa jaksamista, eikä ongelmaa ratkaista pelkillä yksittäisillä keinoilla. Koska melu syntyy ennen kaikkea oppilaiden toiminnasta ja siihen vaikuttavat myös tilat ja ryhmäkoot, ratkaisut on haettava koko koulun toimintatavoista ja rakenteista.
Kuuloliitto on julkaissut tutkimuksen opettajien kokemasta melusta ja sen vaikutuksista koulutyöhön. Koulujen ääniympäristöstä on keskusteltu viime vuosina paljon. Erityisesti avoimet ja jaettavat oppimisympäristöt ovat herättäneet huolta, sillä ne altistavat opetuksen ja työnteon melulle aivan eri tavalla kuin perinteiset luokkatilat. Kuuloliitossa on kiinnitetty huomiota siihen, että uusien koulurakennusten suunnittelussa melu ja akustiikka eivät aina ole olleet riittävästi esillä, vaikka ääniympäristöllä on merkittävä vaikutus sekä oppimiseen että opettajien työhyvinvointiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja peruskoulujen opettajat käyttävät melun vähentämiseksi, miten toimiviksi he näitä keinoja arvioivat ja millaisia esteitä melun hallinnassa kohdataan arjessa. Lisäksi tarkasteltiin, miten meluisa työympäristö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä millaisina opettajat kuvaavat tilanteet, joissa melua ei saada hallittua. Samalla kartoitettiin opetustilojen ja ääniympäristön merkitystä opettajan työssä.
Melun rooli opettajan työssä
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että melu on monelle opettajalle pysyvä ja kuormittava osa työpäivää:
- Melu on jatkuva osa opettajan arkea. Se liittyy opetustilanteisiin, siirtymiin ja yhteisiin tiloihin, eikä rajoitu yksittäisiin poikkeustilanteisiin.
- Avoimet ja jaettavat tilat koetaan kuormittaviksi. Äänien kulkeutuminen tilasta toiseen ja heikko äänieristys vaikeuttavat keskittymistä ja opetuksen hallintaa.
- Yhteiset tilat korostuvat melun lähteinä. Liikuntasalit, ruokalat ja muut yhteiset tilat ovat monille opettajille erityisen kuormittavia.
- Melu kuormittaa ääntä ja herättää huolta kuulosta. Äänen väsymistä ja tarvetta korottaa ääntä kuvataan laajasti, ja osa opettajista kertoo huolesta oman kuulonsa puolesta.
- Melu vaikuttaa työssä jaksamiseen. Melun koettu kuormittavuus korostuu erityisesti iän myötä, ja palautumisen koetaan olevan hidasta.
- Melunhallinta nojaa pitkälti opettajien omiin keinoihin. Pedagogiset keinot ovat yleisimpiä, mutta rakenteelliset tekijät rajoittavat melun hallintaa.
Opettajat pyrkivät hallitsemaan melua ennen kaikkea pedagogisin keinoin, kuten muuttamalla istumajärjestyksiä, valitsemalla työskentelytapoja ja sopimalla rauhallisista toimintatavoista yhdessä oppilaiden kanssa. Melua pyritään vähentämään myös tilaan ja välineisiin liittyvin keinoin, kuten sermien ja akustiikkapaneelien avulla, sulkemalla ovia, hiljentämällä kalusteista lähtevää melua ja hyödyntämällä taustaääntä. Nämä keinot koetaan usein hyödyllisiksi, mutta ne eivät poista melun perussyitä, jotka liittyvät tilojen rakenteisiin, akustiikkaan ja ryhmäkokoihin.
Melu ei ole hyväksyttävä työolosuhde
Kuuloliiton näkemyksen mukaan melua ei tule pitää opettajan työn normaalina tai väistämättömänä osana. Koulujen tulee olla kaikille toimivia ja saavutettavia myös ääniympäristön näkökulmasta. Melua syntyy aina jonkin verran, mutta hyvällä akustisella suunnittelulla, toimivilla tilaratkaisuilla ja tarkoituksenmukaisilla ryhmäjärjestelyillä sitä voidaan merkittävästi vähentää.
Kuuloliitto korostaa, että:
- koulujen suunnittelussa ja peruskorjauksissa akustiikka on otettava järjestelmällisesti huomioon
- avoimien ja jaettujen oppimisympäristöjen käyttöä tulee arvioida kriittisesti melun ja työrauhan näkökulmasta
- opettajien ääni- ja kuuloterveyttä tulee seurata työterveyshuollossa säännöllisesti
- melu on tunnistettava osaksi opettajien työolosuhteita ja työhyvinvointia koskevaa keskustelua.
Melu ei kosketa vain kouluja. Se on monille ammattiryhmille merkittävä kuormitustekijä. Opettajien kokemukset tekevät näkyväksi, miten suuri merkitys ääniympäristöllä on arjen jaksamiseen ja työssä selviytymiseen. Melusta on syytä puhua avoimesti ja ottaa sen vaikutukset vakavasti, jotta työympäristöjä voidaan kehittää terveellisemmiksi ja toimivammiksi.
Tutkimuksen laatimisesta vastasi Kuuloliiton asiantuntija Esa Kalela. Se on toteutettu osana Kuuloliiton Saavutettava koulu -toimintaa, jota rahoittaa Bovallius-säätiö.
Lisätietoa:
Melu ja oppimisympäristöjen saavutettavuus -webinaari 16.3. klo 16.30-18.00 (Linkki tapahtumakalenteriin)
“Melu rytmittää koko työpäivän” – Opettajien kokemuksia melusta ja sen vaikutuksista koulutyöhön -tutkimus Kuuloliiton verkkosivuilla:
https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2026/03/Opettajien-kokemuksia-melusta-ja-sen-vaikutuksista-koulutyohon-tutkimus.pdf
Monenlaista melua – opas koulujen melunhallintaan Kuuloliiton verkkosovuilla:
https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2024/06/Monenlaista-melua.pdf
Asiantuntija Esa Kalela
Kuuloliitto ry
esa.kalela@kuuloliitto.fi
p. 041 53 65013