Kuuloliitto elää ajassa, ja on elänyt jo 95 vuotta
Kuuloliitolla on 95-vuotisjuhlavuosi. Kuuloliitto, silloinen Suomen Huonokuuloisten Huoltoliitto, perustettiin nimittäin Turussa 2.6.1930. Liiton perustamista ja sen pitkää taivalta juhlittiin maanantaina 2.6. Valkeassa talossa iloisina ja ylpeinä siitä mitä 95 vuoden aikana on aikaan saatu. Vuosipäivänä onkin hyvä hetki pysähtyä, katsoa taaksepäin ja pohtia miten tähän on tultu.
Liiton perusti Naimi Päiwiö, itsekin huonokuuloinen. Omien kokemuksiensa pohjalta hän määritteli uuden liiton tavoitteet ja tehtävät. Liiton perustajaa voi siten pitää myös sen ensimmäisenä kokemusasiantuntijana. Keskeisimmät tavoitteet liittyivät tietoisuuden lisäämiseen kuulovammoista sekä kuulovammaisten apuvälinehuollon ja erityisesti lasten koulutuksen edistämiseen. Yhteiskunnan kehittämiseen tähtäävä vaikuttamistoiminta alkoi näin ollen jo 95 vuotta sitten. Hyvin pian eli vuonna 1934 perustettiin lehti Kuulovikainen, nykyinen Kuuloviesti. Liiton Kuulolaitepoliklinikka pantiin pystyyn jo vuonna 1935. Seuraavina vuosikymmeninä liitto oli näkyvästi kehittämässä huonokuuloisten asemaa sekä apuvälineiden saatavuutta ja muita kuulonhuollon palveluja. Samalla perustettiin uusia paikallisyhdistyksiä, liitto laajeni ja kehittyi järjestönä ja oli mukana luomassa sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa vammaisten oma ääni ja toimijuus nostetaan esille. Nykyään kansalaisyhteiskunta kansalaisjärjestöineen nähdään keskeisenä osana demokraattisesti toimivaa ja osallisuutta edistävää yhteiskuntaa.
Kuuloliitto, kuten monet muutkin vammaisjärjestöt, on ollut historiansa aikana kehittämässä monia sosiaalisia innovaatioita eli ratkaisuja ja käytäntöjä yhteiskunnallisiin ongelmiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Näitä ovat olleet mm. 1930-luvulla koululaisten kuuloseulat, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit, vertaistoiminta ja -ohjaus sekä kokemustiedon hyödyntäminen. Kun valtiolla ei aikanaan rahaa ollut, perustettiin vuonna 1938 järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi Raha-automaattiyhdistys (RAY). Valtion omistuksessa RAY on ollut vasta vuodesta 2017, kun RAY, Veikkaus ja Fintoto yhdistyivät. Samalla vastuu avustusten käsittelystä siirtyi STEA:lle (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus), joka nyt seuraa ja arvioi toiminnan tuloksia ja jakaa vuosittaiset avustukset. Vammaisjärjestöt nähdäänkin nyt valtiolta avustuksia saavina avustuskohteina ja ovat siksi joutuneet myös viime aikojen leikkausten kohteeksi. Leikkauksia vaaditaan jopa lisää samalla kun järjestöiltä perätään uudistumista ja kykyä kehittyä ajassa.
Kun katse kohdistuu pitemmälle kuin vuoden tai kahden taakse, näkee että järjestöt ovat eläneet ajassa ja tekevät sitä edelleen. Historiansa aikana kansalaisjärjestö Kuuloliitto on ottanut vastuuta kuulovammaisten palveluista, kuten kuulokojekuntoutuksesta, ennen kuin ne siirtyivät osaksi yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Liitto on tuonut esille melun haittavaikutuksia ja tehnyt vahvaa esteettömyystyötä mm. ohjelmien ja elokuvien tekstityksen eteen luoden saavutettavampaa informaatioympäristöä myös monelle muulle. Viime vuosina liitto on nostanut esille tärkeän teeman, eli hoitamattoman kuulovamman ja muistisairauksien yhteyden.
Kun pysähtyy toviksi historian äärelle, tekee merkittävän huomion. Järjestöjen toiminnan tulosten ja vaikuttavuuden arviointi hyvin lyhyellä aikajänteellä ei näytä niitä tuloksia, jotka kehittyvät vuosien, jopa vuosikymmenien toiminnan tuloksena. Lyhytjänteinen, pelkkiä kuluja painottava tarkastelu ja niiden perusteella leikkaaminen voi olla hyvin kapeakatseista. Lähes sata vuotta antaa jo aivan toisen perspektiivin.
Blogin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Päivi Vataja.