Teorioita kuulon ja muistin yhteydestä

Hoitamaton heikentynyt kuulo ja kognition heikentyminen on yhdistetty eri tutkimuksissa mutta yhteyttä ei voida vielä selittää. Kuulon heikentymisen nähdään kuitenkin olevan niin yleistä, että siihen kannattaa kiinnittää huomiota myös kognitiivisen toimintakyvyn näkökulmasta.  

Yhteisen syyn teoria

Yhteisen syyn teoriassa ikään liittyvän kuulon aleneman ja kognitiivisen heikentymisen katsotaan johtuvan samasta biologisesta vielä tuntemattomasta tekijästä. Taustalla voi olla yhteinen taustapatologia, joka aiheuttaa muutoksia sekä aivoissa, sisäkorvassa että kuulohermoradoissa. 

Kognitiivisen kuorman teoria

Näkemyksen perusajatuksena on, että ihmisen kognitiivinen kapasiteetti on rajallinen. Henkilö, jolla kuulo on heikentynyt, joutuu käyttämään kognitiivisia resurssejaan sanojen tunnistamiseen, päättelyyn ja ymmärtämiseen, jolloin hänelle jää käytettäväksi vähemmän resursseja tiedon käsittelyyn ja mieleen painamiseen. Henkilö joutuu kuunnellessaan koko ajan kuormittamaan itseään normaalia enemmän ja ennen pitkään tämä ylikuormitus aiheuttaa kognitiivisessa toiminnassa tärkeiden neuraalisten rakenteiden rappeutumista.  

Sensorisen deprivaation teoria

Sensorisen deprivaatio teorian mukaan kuulon aleneminen ja siitä johtuva ääniärsykkeiden väheneminen aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka vaikuttavat kuulon kognitioon. Tutkimusten mukaan muutokset eivät kohdistu ensisijaisesti sensoriseen kuuloaivokuoreen vaan aivojen eri kuuloalueiden väliseen yhteyteen. Hermojen äänisignaalia välittävät viestit eivät välity normaalisti, mikä näkyy puheen ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä yleisen havaintokyvyn muutoksissa. 

Sensorinen deprivaatio voidaan nähdä myös laajemmassa kuvassa.  Kuulon heikentyminen ja siihen liittyvät kommunikaatiovaikeudet voivat johtaa sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Ihminen eristäytyy ja tästä aiheutuva sekä sanallisen että emotionaalisen stimulaation puute voi vaikuttaa kielteisesti aivojen rakenteeseen, toimintaan ja edelleen aivojen monialaisiin kognitiivisiin muutoksiin. 

Ylidiagnosointi

Yhtenä mahdollisena yhteytenä heikentyneen kuulon ja kognitiivisen toimintakyvyn välillä on pidetty myös ylidiagnosointia. Jos muistitestissä ei kuulla annettuja ohjeita, on testin suorittaminen hankalaa ja johtaa väärään tulokseen. Sama tapahtuu, jos kuulon testauksessa annettuja ohjeita ei ymmärretä tai enää muisteta testiä suorittaessa. Nämä väärät tulokset voivat johtaa virheelliseen diagnosointiin. Ihmisellä todetaan muistiongelma, vaikka kyseessä onkin se, ettei hän kuulo-ongelman takia kuullut ja ymmärtänyt ohjeita.

Kuulonkuntoutuksen hyödyt?

Kuulokojeen käyttö lisää aivokuoren vastaanottamia ääniärsykkeitä, joka parantaa puheen kuulemisen heikkenemistä ja kykyä kommunikoida. Kuulemisen vahvistaminen ehkäisee aivoissa tapahtuvia muutoksia ja myös aktivoi niitä uudelleen. Kuulokojeen käyttö helpottaa kuulemiseen liittyvien aivojen alueiden toimintaa ja sitä kautta normalisoi resurssien jakautumista tasaisesti. Tätä kautta kuulon kuntoutus voi ehkäistä kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Vahva tutkimusnäyttö kuulolaitteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisystä puuttuu mutta kuulonkuntoutus nähdään joka tapauksessa hyödyllisenä, sillä se vähentää sosiaalista eristäytymistä ja vahvistaa toimintakykyä.