Riittämätön kuulonkuntoutus aiheuttaa työkyvyttömyyttä
Kuulovammaisten ihmisten työ- ja toimintakykyä tuetaan kuulonkuntoutuksella. Kuulonkuntoutus sisältää muun muassa kuulokoje- tai sisäkorvaistutekuntoutuksen sekä Kelan harkinnanvaraisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen.
Oikea-aikaisella ja laadukkaalla kuulonkuntoutuksella on suuri merkitys työikäisen huonokuuloisen työkyvylle. Hoitamattomana huono kuulo voi heikentää työkykyä ja jaksamista. Se voi aiheuttaa tinnitusta ja uupumusta sekä lisätä tiedonkäsittelyn haasteita, mikä puolestaan kasvattaa riskiä sairastua muistisairauteen. Pahimmillaan hoitamaton kuulonalenema johtaa työkyvyttömyyteen.
Työikäisistä noin joka kymmenellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Noin 5 prosentilla työikäisestä väestöstä on kuulokojekuntoutuksen kriteerit täyttävä kuulonalenema. Nykyiset kuntouttamiskriteerit painottavat paremman korvan kuulokynnystasoa, minkä vuoksi osa kuntoutusta tarvitsevista jää sen ulkopuolelle.
Kuulokojeita ei voi verrata silmälaseihin
Osana julkista keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon priorisoinnista on esitetty kuulokojeiden maksullisuutta. Toiminnanjohtajamme Sanna Kaijanen kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomissa huhtikuussa: Kuulokojetta ei pidä verrata silmälaseihin. Kirjoitus viritti keskustelua Kuuloliiton kanavissa. Esimerkiksi useat hoitoalalla työskentelevät kertoivat, että putoaisivat pois työelämästä, jos kuulonkuntoutuksesta tulisi maksullista.
Kuulokojeen vertaaminen silmälaseihin kertoo, ettei Suomessa edelleenkään ymmärretä kuuloaistin, kuuloterveyden ja kuulonkuntoutuksen merkitystä. Kuulokoje- tai sisäkorvaistutekuntoutusta edeltää aina kuntoutettava kuulovamma, joka voi olla jopa erittäin vaikea-asteinen. Tämä eroaa merkittävästi tilanteesta, jossa ihminen hankkii silmälasit, sillä kuulon kuntoutus vaatii yksilöllistä arviointia ja laaja-alaista hoitoa. Suurin osa silmälasitarpeesta johtuu taittovirheestä, jota ei lueta näkövammaisuudeksi. Näön kuntoutuksen kriteerit täyttävä näkövammainen sen sijaan voi saada yksilöllisiä tarpeita vastaavat silmälasit tai muun näön apuvälineen maksutta terveydenhuollosta.
Kelan kuntoutuksesta uutta virtaa työelämään
Osalle työikäisistä pelkkä kuulokoje ei tuo riittävää apua työtehtävistä selviytymiseen ja työssä jaksamiseen. Laadukkaan kuulokoje- tai istutekuntoutuksen lisäksi tarvitaan kohtuullisia mukautuksia työpaikalla, kuten työtilojen hyvää akustointia, selkää puhetta ja saavutettavaa viestintää sekä muita kuulemista tukevia laitteita ja ratkaisuja.
Kuulovammaan voi liittyä erityistä väsymystä, joka johtuu kuuntelutyön aiheuttamasta pinnistelystä. Kelan kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kuuntelutyötä, pinnistelyä sekä työpaikan muita tukitoimia. Moni kuntoutuja kertoo, että kuntoutuksessa on ollut vihdoin riittävästi aikaa pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannetta työpaikalla ja työllistymisessä sekä miettiä muita tukitoimia kuulokoje- tai istutekuntoutuksen lisäksi.
Kelan kuntoutukseen voi hakeutua esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Kuntoutukseen hakiessa tulee hankkia lääkäriltä B-lausunto kuntoutustarpeesta ja sen oikea-aikaisuudesta sekä täyttää hakemus KU 132. Lääkärinlausunnossa tulee kuvata ja perustella, miksi Kelan tarjoama kuntoutus kuulovammaisille olisi tarpeellista työkyvyn ja työelämässä jatkamisen kannalta.
Kuuloliiton kuule, muista ja voi hyvin -toiminnalla korostetaan hyvän kuulemisen ja kuulonkuntouksen merkitystä paitsi aivoterveyden mutta myös mielenterveyden näkökulmista. Omaa kuuloterveyden kuormittumista voi helposti arvioida pikatestillä. Kuuloterveys on osa paitsi kokonaisvaltaista hyvinvointia mutta myös työkyvyn olennainen tekijä.
Lisätietoa:
Teksti: Anniina Lavikainen, Anniina Horto-Lönnqvist ja Tiina Hattunen
Listätietoa: Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi