Yhdistysviestintä
Miksi viestintä on tärkeää yhdistyksellenne?
Viestintä on avain yhdistyksenne tavoitteiden saavuttamiseen. Se tekee toiminnastanne näkyvää ja herättää kiinnostuksen. Jos ette viesti, kukaan ei tiedä, että olette olemassa.
Viestintä lisää tunnettuuttanne ja vahvistaa mielikuvaa siitä, keitä olette ja mitä teette. Selkeä viestintä helpottaa tiedonkulkua, aktivoi nykyisä jäseniä ja houkuttelee uusia mukaan toimintaan. Voitte lähteä pohtimaan viestinnän merkitystä omalle yhdistyksellenne seuraavien kysymysten avulla:
- Miltä yhdistyksemme näyttää ulospäin?
- Mistä meidät tunnetaan?
- Mikä meissä on kaikkein tärkeintä ja omaleimaisinta?
- Kenelle toimimme ja miksi juuri heille?
Viestintäsuunnitelma
Hyvä viestintä vaatii suunnitelmallisuutta. Voitte miettiä yhdistyksellenne viestintäsuunnitelman joko vuositasolla tai yksittäiseen tapahtumaan. Viestintäsuunnitelmassa voi olla mietittynä esimerkiksi seuraavat asiat:
- Tavoitteet: Mitä haluatte saada aikaan?
- Kohderyhmät: Keitä haluatte tavoittaa?
- Viestit: Mitä haluatte sanoa?
- Kanavat: Mistä kanavista tavoitatte halutun kohderyhmän? Tarvitaanko uusia kanavia tai kumppanuuksia?
- Aikataulu: Milloin toimenpiteet toteutetaan? Mitkä ovat tärkeimmät välitavoitteet ja määräajat?
- Vastuunjako: Kuka tekee mitä? Tarvitaanko ulkopuolista apua tai lisäresursseja?
- Seuranta ja arviointi: Miten tuloksia seurataan? Miten toimintaa kehitetään jatkossa?
Yhdistysviestinnän kohderyhmät
Viestintä on tehokasta silloin, kun tiedätte kenelle viestitte. Kaikkia ei kannata tavoitella yhdellä ja samalla viestillä, koska eri kohderyhmät kaipaavat erilaista tietoa ja lähestymistapaa.
Mahdollisia kohderyhmiä:
- Omat ja potentiaaliset jäsenet
- Kunnan päättäjät ja virkamiehet
- Muut järjestöt ja sidosryhmät
- Sote-alan ammattilaiset
- Media
- Suuri yleisö
Yhdistysviestinnän kanavat
Viestintäkanavalla tarkoitetaan tapaa tai paikkaa, jossa yhdistys välittää tietoa jäsenilleen, sidosryhmilleen tai suurelle yleisölle. Kanavia voivat olla esimerkiksi verkkosivut, sähköpostit, sosiaalinen media tai paikallislehdet. Kaikkia kanavia ei tarvitse käyttää. Valitse muutama yhdistyksellesi hyödyllinen.
- Kuuloliiton verkkosivut (Yhdistysesittelyt, yhdistysten tapahtumat)
- Yhdistyksen omat verkkosivut (esim. Yhdistysavain)
- Kuuloviesti-lehdessä Kentältä-palsta
- Lähellä.fi
- Sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram, TikTok, YouTube, LinkedIn)
- Jäsenkirjeet ja sähköpostit
- Printti/painotuotteet: Esitteet, julisteet, mainokset
- Tapahtumat ja tilaisuudet
- Paikallismedia
- Sisäinen viestintä (WhatsApp, suljetut ryhmät)
- Ilmoitustaulut
Viestin sisältö ja sävy
Hyvä viesti on selkeä, innostava ja merkityksellinen. Yksinkertaista viestin sisältö ja karsi turhat rönsyt. Tarjoa tiedon lisäksi myös oivalluksia ja vinkkejä. Kerro tarinoita ja ihmisten kokemuksia. Voit lisätä viestiin toimintakehotuksen, esimerkiksi “Liity jäseneksi”, “Tule mukaan”, “Lue lisää”.
Vinkkejä someviestintään:
- Kerro eri paikoissa, että olette sosiaalisessa media: jäsenkirjeet, verkkosivut, tapahtumat, esitteet jne.
- Tee lyhyitä ja houkuttelevia postauksia eli viestejä verkkoon säännöllisesti.
- Jaa kuvia tapahtumista ja kerro tarinoita ihmisten kokemuksista. Kuvilla on iso merkitys tunteiden herättäjänä.
- Jaa Kuuloliiton tai muiden järjestöjen postauksia – rohkaise myös jäseniä.
- Tykkää muista Kuuloyhdistyksistä ja heidän postauksistaan.
- Seuraa kommentointia ja vastaa tarvittaessa.
- Peukuta herkästi myös yksityishenkilönä.
Viestinnän mittarit
Arvioi säännöllisesti, miten viestintä toimii:
- Julkaisujen tavoittavuus: seuraajien, tykkäysten ja jakojen määrä
- Tapahtumien osallistujamäärä ja palaute
- Mediaosumat
- Jäsenten ja vapaaehtoisten määrä
Läpikäynnin jälkeen miettikää, miten toimintaa kannattaa kehittää ja mistä luovutaan?
Verkostot ja yhteistyö tuovat voimaa
Kun yhdistys toimii yhdessä esimerkiksi muiden järjestöjen kanssa, se saa lisää näkyvyyttä, osaamista ja vaikutusvaltaa. Verkostoituminen tuo uusia ideoita, resursseja ja osallistujia – ja tekee toiminnasta elinvoimaisempaa. Yhteistyötä voi tehdä monin tavoin: vaikuttamisessa, palveluissa, tapahtumissa tai vaikka kerhotoiminnassa. Yhdessä tekeminen tekee yhdistyksenne äänestä kuuluvan.
Viestinnän haasteet ja mahdollisuudet
Viestintää voivat joskus hidastaa tutut arjen haasteet, kuten ajan tai osaamisen puute, epäselvät vastuut tai liian suuret suunnitelmat. Mutta viestinnän ei tarvitse olla täydellistä. Tärkeintä on, että alkaa tehdä.
Yhdistysviestintä on iso kokonaisuus, eikä sitä kannata antaa vain yhden ihmisen harteille. Tehkää yhdessä, oppikaa vertaisilta ja pitäkää viestintä rennon käytännönläheisenä. Viestintä on jatkuvaa oppimista ja pienetkin askeleet vievät eteenpäin. Puhukaa yhdessä viestinnän merkityksestä: miksi se on tärkeää juuri teidän yhdistyksellenne? Seuratkaa onnistumisia ja iloitkaa niistä – ne innostavat jatkamaan.
Lisätietoa
Hyödyntäkää Kuuloliiton graafista ohjeistoa sekä Kuuloliiton materiaalipankkia viestinnän tukena. Liiton viestintätiimi tarjoaa tarvittaessa apua ja neuvoja. Ottakaa ensisijaisesti yhteyttä sähköpostitse: viestinta@kuuloliitto.fi
Lähde: Aineisto pohjautuu osittain Opintokeskus Siviksen Yhdistysviestijä-verkkokurssiin, jonka myös yhdistystoimijat voivat suorittaa.
