Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt: Ehdotetut avustusleikkaukset ovat kohtuuton uhka kuulovammaisten ja viittomakielisten oikeuksille
Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt ilmaisevat syvän huolensa STEAn ehdottamista avustusleikkauksista. Esitetyt leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin vammais- ja kielivähemmistöihin. Järjestöt vaativat, että leikkauksista luovutaan tai ainakin niitä kohtuullistetaan sekä kuulovammaisten ja kuurojen osallisuus turvataan Suomen ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.
Järjestöt muistuttavat, että niiden toiminta ei ole päällekkäistä – ei keskenään eikä viranomaisten kanssa. Jokaisella järjestöllä on selkeästi määritelty oma kohderyhmänsä ja asiantuntemuksensa. Näitä ovat esimerkiksi kuulovammaiset eri kieliryhmistä, viittomakieliset sekä kuulovammaisten lasten perheet. Kohderyhmät käyttävät suomea, ruotsia, suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä, ja heidän tarpeensa ovat moninaiset.
Aistivammajärjestöjen avustukset ovat laskeneet vuodesta 2011 lähtien 22 miljoonasta eurosta 15
miljoonaan euroon vuoteen 2024 – eivätkä järjestöt ole saaneet indeksikorotuksia korkeasta inflaatiosta huolimatta. Kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen toiminnan tarve ei ole vähentynyt, mutta niiden resurssit ovat.
Erityisen huolestuttavaa on leikkausten kohdistuminen vaikuttamistyöhön, joka on olennainen osa YK:n vammaissopimuksen edellyttämää osallisuutta ja vammaisia syrjimättömän lainsäädännön varmistamista. Leikkaukset heikentäisivät suoraan vammaisten ja viittomakielisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Järjestöt kysyvät, miksi kuulo- ja viittomakielialan järjestöihin kohdistetaan keskiarvoa suurempia
avustusleikkauksia – etenkin kun merkittäviä avustusleikkauksia on jo toteutettu aiemmin ja niiden myötä järjestöt ovat jo kehittäneet toimintojaan sekä joutuneet supistamaan niitä. Järjestöt pyytävät selvitystä, miten avustusehdotusten leikkauksissa on tehty YK:n vammaissopimuksen mukainen vammaisvaikutusten arviointi.
Samaan aikaan Suomessa on myös käynnistynyt kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi, jonka yhtenä tavoitteena on turvata kokonaiskuva syrjivistä rakenteista ja ehdottaa
muutoksia, jotka parantavat kuurojen ja viittomakielisten asemaa yhteiskunnassa. Valtio on nyt siis
toimimassa omia tavoitteitaan vastaan.
Järjestöt vaativat:
- Avustusleikkausten kohtuullistamista ja järjestöjen itsemääräämisoikeuden turvaamista
leikkauskohteista päätettäessä. - YK:n vammaissopimuksen vammaisjärjestöjä ja lainsäädäntöä koskevien velvoitteiden
noudattamista. - Viittomakielilain noudattamista, jossa viranomaisille on säädetty viittomakielen
edistämisvelvollisuus. - Avoimia perusteluja ehdotetuista leikkauksista.
- Vaikuttamistyön roolin tunnustamista osana demokratiaa ja syrjimättömän yhteiskunnan luomista.
Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt jatkavat mielellään rakentavaa vuoropuhelua päättäjien kanssa, mutta korostavat: vammaisten ja viittomakielisten oikeuksista ei voida jälleen näin kohtuuttomasti leikata.
Lisätietoja ja yhteydenotot:
Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry (sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 508 1716)
Kuuloliitto edustaa kuulovammaisia henkilöitä, jotka käyttävät kuulon apuvälineitä tai elävät kuulon
heikentymisen kanssa – lapsista ikääntyneisiin. Kohderyhmään kuuluu myös kuuloterveyden näkökulmasta haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä.
Nora Strömman, verksamhetsledare, Svenska hörselförbundet rf (nora.stromman@horsel.fi, 044 5333 964) Svenska hörselförbundet toimii äidinkieleltään ruotsinkielisten kuulovammaisten puolesta.
Markku Jokinen, toiminnanjohtaja, Kuurojen Liitto ry (markku.jokinen@kuurojenliitto.fi)
Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liitto edistää
viittomakielisten kuurojen yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta kieleen ja kulttuuriin
perustuen.
Magdalena Kintopf-Huuhka, verksamhetsledare, Finlandssvenska teckenspråkiga rf (magdalena.kintopf@huuhka@dova.fi) Finlandssvenska teckenspråkiga representerar de döva och teckenspråkiga finlandssvenskarna. Det finlandssvenska teckenspråket är ett allvarligt hotat minoritetsspråk.
Sari Suokas, toiminnanjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (sari.suokas@klvl.fi, 050 561 3752) Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto tukee kuulovammaisten lasten perheitä riippumatta lapsen käyttämästä kommunikaatiotavasta tai kuulovamman laadusta järjestämällä vertaistoimintaa, tiedottamalla sekä huolehtimalla edunvalvonnasta