Kuulo ja mielenterveys
Kuulo voi heiketä äkillisesti tai vähitellen vuosien aikana. Kuulovammaisuus ei itsessään aiheuta mielenterveyden häiriöitä. Kuulovamman toteaminen käynnistää yksilöllisen ja usein monivaiheisen prosessin, jossa ihminen opettelee elämään uuden tilanteen kanssa. Hyväksymisprosessi ei ole suoraviivainen, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, elämäntilanne, sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunnan tarjoama tuki. Kuulon heikentyminen voi herättää monia erilaisia tunteita ja vaikuttaa arkeen, mielenterveyteen ja identiteettiin.
Tällä sivulla tarkastelemme kuulovamman hyväksymisen eri vaiheita, heikentyneeseen kuuloon liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita sekä keinoja, joilla omaa hyvinvointia voi tukea. Tavoitteena on tarjota tietoa, tukea ja toivoa. Kuulovamman kanssa voi elää hyvää ja laadukasta elämää.
Hyväksymisprosessi
Kuulovamman hyväksyminen on yksilöllinen prosessi, jonka jokainen käy omassa tahdissaan ja elämäntilanteessaan lävitse. Prosessiin voi kuulua:
- Heti diagnoosin saatua henkilö voi kokea voimakkaita tunteita laidasta laitaan aina shokista epäuskoon.
- Reaktio- ja käsittelyvaiheessa henkilö alkaa ymmärtämään, mitä on tapahtunut, kun tilanteeseen liittyvät tunteet ja ajatukset alkavat jäsentyä. Tässä vaiheessa on tärkeää saada tietoa kuulovammasta, kuulokojeesta ja muista apuvälineistä sekä tuesta arkeen, työhön ja vapaa-aikaan.
- uudelleen suuntautumisen vaiheessa henkilö alkaa nähdä kuulovamman osana omaa elämää ja kuulovamma osana elämää konkretisoituu. Tässä vaiheessa hyvät kokemukset, yhteisön tuki ja kannustus auttavat valtavasti.
- Kuulovamman hyväksyminen osaksi omaa elämää on prosessin viimeinen vaihe, jolloin kuulovammaan liittyvät tunteet ja ajatukset ovat muotoutuneet osaksi minuutta. Hyväksyminen on jatkuva prosessi, johon vaikuttavat itsemyötätunto, yhteiskunnan tuki ja rakenteet sekä oikeus osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.
Kuulo-ongelmiin voi liittyä:
Sosiaalinen eristäytyminen
Heikentynyt kuulo vaikeuttaa keskustelujen seuraamista, erityisesti meluisissa ympäristöissä. Tämä voi johtaa siihen, että henkilö alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita, mikä puolestaan voi aiheuttaa yksinäisyyttä, jopa masennusta ja ahdistusta.
Kuuntelutyö ja kuuntelu-uupumus
Kuulon heikentyessä aivot joutuvat tekemään enemmän töitä prosessoidakseen puhetta ja ympäristön ääniä. Tämä voi lisätä henkilön kokemaa psyykkistä kuormitusta ja keskittymisvaikeuksia työssä, opiskelussa tai arjessa. Kuuntelu-uupumus voi näyttäytyä väsymyksenä, uupumisena ja yleisen vireystilan laskuna kuormittavien päivien jälkeen.
Kognitiivinen heikentyminen
Kuulon ja kuulemisen haasteet vaikuttavat ennen kaikkea puheen kuulemiseen ja haasteet korostuvat mitä huonommat kuunteluolosuhteet ovat. Tutkimusten mukaan hoitamaton huono kuulo lisää muistisairauksien riskiä, erityisesti työiässä. Tiedonkäsittely, kuten mieleen painaminen ja asioiden palauttaminen sekä havainnointi voivat heikentyä kuulovaikeuksien jatkuessa pitkään.
Haasteet sosiaalisessa kanssakäymisessä
Koska suuri osa tunneviestinnästä tapahtuu äänen sävyjen ja vivahteiden kautta, kuulon heikkeneminen voi vaikeuttaa muiden tunnetilojen ymmärtämistä. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin, haasteisiin vuorovaikutustilanteissa sekä jopa epävarmuuteen sosiaalisissa tilanteissa.
Vaikutukset itsetuntoon ja identiteettiin
Kuulon heikkeneminen voi vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee itsensä. Osa kokee häpeää kuulon heikentymisestä, varsinkin jos taustalla on kuulemiseen haasteisiin liittyviä sosiaalisia tilanteita. Häpeän tunne voi vaikuttaa itseluottamukseen ja ajatuksiin omasta pystyvyydestä, jopa hidastaa avun piiriin ja kuulonkuntoukseen hakeutumista.
Yhteiskunnan palvelut ja rakenteet
Kuulovammainen voi kokea syrjintää opiskelu-, työ- tai yhteiskunnallisessa elämässä. Osa kuulovammaisista kokee myös palveluiden rikkoutuneisuuden tai niiden puutteen, ammattilaisten tietämättömyyden sekä sotepalveluiden resurssien vähentymisen kuormittavan jaksamista ja mielen hyvinvointia.
Mitä voi tehdä?
Kuulonkuntoutus
Oikea-aikaisella ja laadukkaalla kuulonkuntouksella voidaan vahvistaa heikentynyttä kuuloa, parantaa vuorovaikutusta ja helpottaa erilaisia kuuntelutilanteita. Lisätietoa kuulonkuntoutuksesta löydät sivustolta kuulonkuntoutus
Avoin keskustelu läheisten kanssa
Omasta kuulovammastaan kannattaa kertoa avoimesti lähipiirille, ystäville ja työtovereille. Avoimuus auttaa toisia ymmärtämään erilaisia tilanteita sekä kiinnittämään huomiota hyvään kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Lisätietoa kommunikaation tukemisesta sivustolta Kommunikaatio – Kuuloliitto
Vertaistuki
Monesti vertainen, saman asian äärellä elävä tarjoaa tärkeää tukea varsinkin uuden tilanteen edessä. Kuuloliitolla on paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen, jotka järjestävät erilaista toimintaa. Lisätietoa yhdistyksistä löydät yhdistykset -sivustolta.
Tukea mielenterveyteen
- WHO (2023) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveyden häiriöitä tulee aina hoitaa oireenmukaisesti. Jos saat mielenterveyshäiriödiagnoosin, kuulon kuntoutusta tulee jatkaa kuten ennenkin. Apua ja tukea saat esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta: