Kuntoutus ja kuulokurssitoiminta
Kuntoutus
Kuntoutuksen tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn turvaaminen sekä osallisuuden vahvistaminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä. Kuntoutus on perinteisesti jaoteltu eri kuntoutusmuotoihin: lääkinnälliseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lääkinnällinen kuntoutus tukee fyysistä ja psyykkistä terveyttä, ammatillinen kuntoutus edistää työkykyä ja työllistymistä, ja sosiaalinen kuntoutus vahvistaa sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäisee syrjäytymistä.
Kuntoutuksen järjestämisvastuut jakautuvat monitoimijaisessa palvelujärjestelmässä. Sitä järjestävät Kela, julkinen terveydenhuolto, vakuutus- ja työeläkelaitokset, TE-palvelut sekä opetustoimi. Monien vastuutahojen johdosta kuntoutus on koettu hajanaisena palveluja tarvitsevalle.
Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Lääkinnälliseen, terveydenhuollon vastuulla olevaan kuntoutukseen kuuluvat myös sopivat kuulon apuvälineet ja ohjaus niiden käyttöön.
Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta sekä erityisesti nuorille ammatillista kuntoutusta. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada alle 65-vuotias henkilö ja sitä varten tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa ei vastaavaa ikärajaa ole, vaan kuntoutuspäätös perustuu tarpeeseen, liitteeksi tarvitaan lääkäriltä B-lausunto. Ammatillisena kuntoutuksena Kela myöntää myös työssä ja opiskeluissa tarvittavia kalliita ja vaativia apuvälineitä. Niitä voivat kuulovammaisille olla esim. FM-laitteet hälyisiin työ- ja opiskeluympäristöihin.
Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kuntoutussuunnitelma on lakisääteinen, kirjallinen asiakirja, joka laaditaan asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Suunnitelma tehdään aina julkisessa terveydenhuollossa, vaikka kuntoutuksen toteuttaja olisi yksityinen taho. Vastuu kuntoutussuunnitelmasta on julkisen terveydenhuollon hoitavalla lääkärillä. Kuntoutussuunnitelma on hyvä olla muun muassa Kelan järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen kuten kuulovammaisten kuntoutuskursseille tai -jaksoille haettaessa.
Työeläkelaitokset kustantavat pääasiassa ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja sotilasvammalain perusteella.
Kuulokurssitoiminta
Kuulovammaisten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja järjestää Kela. Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat kuntoutujaa ja hänen omaisiaan sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskurssilla kuntoutuja saa tukea sairaudesta tai vammasta kuntoutumiseen.
Kelan kurssimuotoista kuntoutusta saa joko vaativana lääkinnällisenä tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutuksen toteuttaja on usein yksityinen palveluntuottaja kuten esimerkiksi Kuuloliiton kuntoutuspalveluja tuottava yhtiö Kuulo-Auris. Kuntoutusjaksolle voi usein osallistua myös kuntoutujan läheinen.
Aloitteen kuntoutuskurssista tai -jaksosta voi tehdä kuntoutuja itse tai sitä voi suositella palvelujärjestelmän toimija esimerkiksi moniammatillinen kuntoutustiimi, kuntoutusohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Aloitteen tekijä voi olla myös Kela. Kelan kursseja ja jaksoja varten tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen selvitys. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaan kuntoutukseen haettaessa tarvitaan hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma.
Kuulovammaisille suunnattuja kuulokursseja toteuttavat Kelan lisäksi myös monet vammaisjärjestöt STEA:n avustusrahoituksella. Kuulovammaisille kursseja järjestävät Kuuloliitto ja Suomen Akustikusneurinoomayhdistys. Kursseilla saadaan tietoa kuulovammasta ja ratkaisukeinoja arjen haasteisiin, mutta samalla myös vertaistukea kohdattaessa toisia samassa elämäntilanteessa olevia. Tiedot kursseista ja hakukäytännöistä löytyvät järjestöjen verkkosivuilta.