Aistien heikentyminen vaikuttaa merkittävästi kotihoidon asiakkaiden hyvinvointiin
Kuuloliiton Kuule, muista ja voi hyvin -toiminta tukee ikääntyneiden kuulovammaisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallista arkea. Nyt toiminta nostaa esiin tuoreen tutkimuksen, joka tuo näyttöä siitä, miten kuulon ja näön heikkeneminen on yhteydessä kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn, mielialaan ja kognitioon. Tulokset korostavat sitä, että aistivammojen tunnistaminen ja tukeminen tulisi sisällyttää kotihoidon arkeen entistä vahvemmin.
Keväällä 2025 julkaistu tutkimus* tarkasteli, miten näön ja kuulon heikkeneminen liittyy kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Samalla selvitettiin, miten aistivajeet muuttuvat 18 kuukauden seurannassa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallista RAI-arviointitietoa, jota kerätään säännöllisesti kotihoidon asiakkaista. Mukana oli 7013 asiakasta, joista jokaisesta oli saatavilla neljä peräkkäistä arviointia vuosilta 2020–2022. Kaikki tutkimukseen sisältyneet henkilöt olivat vähintään 65-vuotiaita.
Keskeiset tulokset
- Lähtötilanteessa lähes puolella kotihoidon asiakkaista oli aistivaje, yleisimmin kuulon heikkeneminen.
- 18 kuukauden aikana joka neljännellä asiakkaalla aistivaje paheni ja vain joka kymmenennellä parani.
- Kaksoisaistivaje (sekä kuulon että näön heikkeneminen) oli yhteydessä heikentyneeseen kognitioon, heikentyneeseen toimintakykyyn arjessa, masennusoireisiin ja yksinäisyyteen. Kognitiivinen heikentyminen saattoi liittyä esimerkiksi muistisairauteen.
- Vakava kaksoisaistivaje lisäsi riskiä kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen.
Aistien heikkeneminen on merkittävä tekijä ikääntyneiden elämänlaadussa. Säännöllinen arviointi sekä oikea-aikainen tuki, kuten silmälasit tai kuulokojeet, voivat ehkäistä toimintakyvyn laskua ja tukea kotona asumista. Tutkimuksen mukaan aistivajeet tulisi huomioida osana kotihoidon hoitosuunnitelmia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Aistien merkitystä ikääntyneiden terveydelle ja hyvinvoinnille ei vielä täysin ymmärretä
Tiina Pesonen
Väitöskirjatutkija Tiina Pesonen, yksi tutkimuksen kirjoittajista, pitää erityisen arvokkaana sitä, että kotihoidossa aisteja arvioidaan säännöllisesti. Hänen mukaansa pelkkä tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi kuulon heikkenemisen kohdalla tulisi kiinnittää huomiota hoitajien kommunikaatiotaitoihin, esteettömän kuuloympäristön luomiseen sekä siihen, että asiakkailla on ylipäänsä käytössään toimiva kuulokoje. On huolestuttavaa, että monilla ei ole kojeita lainkaan, eikä asia välttämättä herätä toimenpiteitä.
Vaikka näkö- ja kuulovajeet usein tunnistetaan, voivat niihin liittyvät yksilölliset tarpeet jäädä huomioimatta. Pesosen mukaan tämä voi johtua siitä, ettei aistien merkitystä ikääntyneiden terveydelle ja hyvinvoinnille vielä täysin ymmärretä. Lisäksi kotihoidossa ei ole selkeää toimintamallia sille, mitä pitäisi tehdä, jos aistivaje havaitaan.
Yllättävää oli, kuinka jo lievä kuulon tai näön heikentyminen voi heijastua monin tavoin toimintakykyyn. Fyysinen, kognitiivinen ja psyykkinen toimintakyky voivat kaikki heikentyä, ja yksinäisyyden kokemus korostui jopa enemmän lievissä kuin vaikeissa aistivajeissa. Myös se, kuinka pieni osa kotihoidon asiakkaista käyttää kuulokojetta, oli Pesosen mukaan yllättävää.
Tutkimus korostaa, että molemmat aistit vaikuttavat eri tavoin toimintakyvyn osa-alueisiin. Näkö liittyy erityisesti arjen toimintoihin ja liikkumiseen, kun taas kuulon heikkeneminen on vahvemmin yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn. Kaksoisaistivaje heikentää toimintakykyä enemmän kuin vain yhden aistin ongelmat.
Pesonen painottaa, että aistit tulisi nähdä osana ikääntyneen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Näkö- ja kuulovajeiden hoito ja kuntoutus voi olla keino ylläpitää kognitiivista toimintakykyä ja jopa viivästyttää muistisairauksien puhkeamista. Hän nostaa esiin koulutuksen tarpeen sekä henkilöstölle että asiakkaille ja omaisille. Tärkeää on myös varmistaa riittävät resurssit, kuten audionomien ja kuulonkuntoutuksen palveluiden saatavuus. Kotihoitoon tarvitaan selkeä malli, miten asiakkaat ohjataan avun piiriin.
* Lähde: Pesonen, T. et al. (2025). Sensory Impairments and Changes in Functional and Psychosocial Well-being: A Longitudinal Study Among Home Care Clients in Finland. Journal of Aging and Health.
Tutustu julkaisuun: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/08982643251344053
Uutinen on osa Kuuloliiton Kuule, muista ja voi hyvin -toimintaa, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneiden kuulovammaisten hyvinvointia ja osallisuutta arjessa ja palveluissa.