Nuorten kuulokekuuntelusta tutkimusten valossa
Kuulokkeet ovat monelle nuorelle iso osa arkea: musiikki, pelit, videot ja opiskelu kuuluvat suoraan korviin ja aivoihin. Samalla kuulokekuuntelun vaikutukset nuorten kuuloon ja hyvinvointiin ovat nousseet kansainvälisessä tutkimuksessa esiin yhä selvemmin. Tuoreiden tutkimusten mukaan kuulokekuuntelutottumuksiin liittyy sekä selkeitä riskejä kuulolle että mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja oppimisen vahvistamiseen.
Kuulovaurion riski kasvaa, kun äänenvoimakkuus ja kesto nousevat
Laaja pitkittäistutkimus 13–18-vuotiaista nuorista osoittaa, että jopa 12,9 %:lla 18‑vuotiaista on merkkejä todennäköisestä meluvammoista johtuvasta kuulon heikkenemisestä. Lisäksi 6,2 %:lla todettiin sensorineuraalista kuulonalenemaa. Vaikka esiintyvyys ei kasvanut merkittävästi 13–18 ikävuosien välillä, jo olemassa olevat kuulomuutokset syvenivät.
Tutkimuksessa korostettiin yhden keskeisimmistä selittävistä tekijöistä kuulon muutoksiin olevan nuorten kokema melualtistus. Erityisesti kuulokkeiden korkea äänenvoimakkuus, keikat, pelaaminen ja meluisat sosiaaliset ympäristöt kuormittivat nuorten kuuloa. Ensimmäiset 10–15 vuotta altistusta ovat kriittisimpiä: varhainen melurasitus voi nopeuttaa myöhempää ikääntymiseen liittyvää kuulon heikkenemistä.
Sosiaalinen paine ja tietämättömyys
Kuulokekuuntelun riskit eivät liity vain teknologiaan, vaan myös nuorten ajattelutapoihin ja sosiaaliseen ympäristöön. Tutkimusten mukaan nuorten kuulokekuuntelun riskejä selittää useampi eri tekijä. Nuoret saattavat ajatella, ettei kuulovaurio voi tulla itselle, näin nuorena. Sosiaalinen paine, kavereiden kuuntelutottumukset, voivat ohjata nuorta kuuntelemaan yhtä lujaa. Toisaalta taas, nuori voi ajatella esimerkiksi korvien soimisen iltaisin olevan vain ohimenevää.
Myös ympäristön meluisuus vaikuttaa nuorten käyttämien kuulokkeiden äänenvoimakkuuteen. Meluisissa ympäristöissä, kuten kouluissa, julkisessa liikenteessä tai kauppakeskuksissa saatetaan lisätä äänenvoimakkuutta taustahälyn hiljentämiseksi. Huomioitavaa tutkimuksissa on myös tiedon puutteen olevan yksi selittäjä nuorten haitallisille kuuntelutottumuksille. Moni ei tiedä, että puhelimissa tai kuulokkeiden sovelluksissa on äänenvoimakkuuden rajoittimia. Myöskään kuulokkeiden vastameluominaisuuksia ei välttämättä tunneta.
Kuunteleminen vaikuttaa myös oppimiseen ja hyvinvointiin
Kun kuunteluympäristö on rauhallinen ja kuulokkeita käytetään turvallisesti, nuoret voivat hyötyä kuulokekuuntelusta esimerkiksi opiskelussa ja palautumisessa. Tietoinen ja aktiivinen kuuntelu voi parantaa opintomenestystä, keskittymistä, vuorovaikutustaitoja ja kokemusta omasta hyvinvoinnista. Vastakohtana liian kova äänenvoimakkuus heikentää keskittymiskykyä ja voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja kuulon palautumisen hidastumista.
Lisäämällä tietoa turvallisesta kuulokekuuntelusta ja hyvistä kuuntelutottumuksista voimme edesauttaa nuorten kuuloterveyttä ja hyvinvointia. Kuuloviikko tavoitti viikon aikana satoja nuoria aikuisia ja luotamme siihen, että tietoisuus turvallisesta kuulokekuuntelusta lisääntyi.
Lähteet:
Dillard LK, Arunda MO, Lopez-Perez L, Martinez RX, Jiménez L, Chadha S. Prevalence and global estimates of unsafe listening practices in adolescents and young adults: a systematic review and meta-analysis. BMJ Global Health. 2022;7:e010501. https://doi.org/10.1136/bmjgh-2022-010501
Khoza-Shangase K, Mokhethi K. Personal Listening Devices and Hearing Health: The Psychological and Social Factors Influencing Undergraduate Students’ Safe Listening Behaviors. Int J Behav Med. 2025 Oct 10. doi: 10.1007/s12529-025-10401-x. Epub ahead of print. PMID: 41073642.
Paping, D. E., Vroegop, J. L., El Marroun, H., Baatenburg de Jong, R. J., & van der Schroeff, M. P. (2023). The association of sociodemographic factors and risk behavior with unsafe use of personal listening devices in adolescents. International Journal of Environmental Health Research, 33(7), 700–709. https://doi.org/10.1080/09603123.2022.2047901
Blogin kirjoitti Kuuloliiton asiantuntija Tiina Hattunen