Blogit

Arktisten alueiden kuulovammaisten tilanne ja kuulonkuntoutus Pohjoismaissa

16 ihmistä seisoo hirsisen rakennuksen edessä.

Pohjoismaiset kuuloalan järjestöt tapasivat syyskuussa Rovaniemellä. Vuosikokouksen agendalla oli erityisesti arktisten alueiden, mukaan lukien saamelaisten, kuulovammaisten tilanne sekä ajankohtaista kuulonkuntoutuksessa eri Pohjoismaissa. Vaikka Pohjoismaiden kuulonkuntoutuksessa on yhteneväisiä piirteitä, löytyy maiden väliltä myös eroja. 

Eniten muista Pohjoismaista poikkeaa Islanti, missä yli 18-vuotiaiden kuulonkuntoutus on suurimmaksi osaksi itse kustannettavaa. Yli 18-vuotiaat saavat kahden kuulokojeen hankintaa varten vain noin 800 euroa tukea, ja monen itse maksettavaksi jää useita tuhansia euroja. Tilanne vaikeuttaa kuulonkuntoutuksen aloittamista sekä kuntoutuksen elämänmittaisuutta, minkä lisäksi sillä on merkittäviä vaikutuksia mm. oppimisen ja työnteon yhdenvertaisuuteen.

Norjassa ja Tanskassa kehittämistyötä kuntoutukseen pääsyn edistämiseksi

Jokaisessa Pohjoismaassa kamppaillaan kuulonkuntoutukseen pääsyn oikea-aikaisuudessa ja monessa maassa on hoitovelkaa kuulonkuntoutuksessa. Suomessa useammalla alueella hoitotakuuta ei kyetä noudattamaan, mikä on johtanut Valviran asiaan puuttumiseen: Valvira on määrännyt yhdeksän hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi huhtikuun loppuun mennessä. 

Norjassa Norjan kuulojärjestö onnistui saamaa kuulonkuntoutuksen hoitotakuun kehittämisen uuteen hallitusohjelmaan. Sen myötä on tavoitteena, että viimeistään vuonna 2029 Norjassa kuulonkuntoutuksen hoitotakuu saa olla maksimissaan neljä kuukautta. 

Tanskassa maan hallitus on puolestaan allokoinut lisärahoitusta kuulonkuntoutuksen jonojen purkamiseen. Kuitenkin Tanskassa erityistä on se, ettei hoitotakuu koske kuulonkuntoutusta samalla tavalla kuin muita sairauksia ja vammoja. Lisärahoituksen turvin hoitoonpääsyn odotetaan kuitenkin helpottuvan. 

Saamelaisten ja arktisella alueella asuvien kuulovammaisten erityiskysymyksiä

Pohjoismaisessa kuulonkuntoutuksessa on myös monia erityiskysymyksiä, muun muassa kuulonkuntoutuksen tilanne kaukaisemmilla saarialueilla Färsaarilla ja Grönlannissa. Kokouksessa kuulimme kuinka saarialueiden kuulonkuntoutuksessa voidaan hyödyntää sekä etäpalveluja tai SI-leikkaukseen lentämistä mannermaiden suurempiin sairaaloihin.  

Lisäksi arktisilla alueilla korostuvat pitkät etäisyydet kuulonkuntoutuksen palveluihin. Omassa Lapissamme etäisyydet kuulokojeiden säätöihin sekä huoltoon ja korjaamiseen ovat poikkeuksetta pitkät. Rajan läheisyydessä asuvien osalta oli puhetta myös rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Pohjoisimpaan Lappiin toivottiin lähipalveluja, jotka tukisivat kuulokojeiden huoltamista, korjaamista ja säätämistä.  

Useampaa pohjoismaata yhdistää myös saamelaisten kuulovammaisten erityiskysymykset. Saamenkielisiä puheaudiometria tai hälypuhetestejä ei ole saatavilla, mikä voi tuottaa harhaa kuulotestien tulkintaan. Toisella kielellä, kuten suomen kielellä, tehdyt kuulontutkimukset eivät välttämättä anna täysin oikeaa kuvaa kuulon tilanteesta. Yhteiseksi tavoitteeksi nousi vahvistaa saamenkielisten kuulovammaisten mahdollisuuksia saada omankielisiä palveluja ja kuntoutusta.  

Tällä viikolla 20.–26.10 vietetään saamen kielten viikkoa.

Kokouksessa Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyi myös Ahvenanmaan kuulojärjestö. Toivotimme heidät mukaan yhteistyöhön ja toivoimme aktiivista yhteistyötä Ahvenanmaan kuulojärjestön kanssa. 

Pohjoismainen yhteistyö jatkuu ensi vuonna

Pohjoismainen yhteistyö jatkuu vilkkaana ensi vuonna, kun Pohjoismaisen Audiologian yhdistyksen konferenssi järjestetään Helsingissä. Konferenssi teemoja ovat:

  1. Kuulo, musiikki ja kognitio 
  2. Aivokuvantaminen 
  3. Puheen kuuleminen hälyssä 
  4. Digitaalinen terveys 
  5. Sisäkorvaistutteet, kuulon kuntoutus 
  6. Potilasjärjestöt  

Kirjoittaja

Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen