Kuulovammat
Kuulovammat luokitellaan lääketieteessä audiometrisesti määritellyn kuulokynnystason perusteella eri vaikeusasteisiin. Äänenvoimakkuutta kuvataan desibeliasteikolla, jossa nolla desibeliä (dB) ilmaisee äänenvoimakkuuden, jonka normaalikuuloinen henkilö kykenee vielä kuulemaan. Äänen korkeuden eli taajuuden yksikkö on hertsi (Hz), joka ilmaisee äänen paineaaltojen lukumäärän eli äänen värähdysten lukumäärän sekunnissa. Ihminen pystyy havaitsemaan ääniä, joiden taajuus vaihtelee 20 – 20 000 Hz:n välillä.
Suomessa terveydenhuollon kliinisessä työssä käytetään EU-työryhmän laatimaa luokitusta kuulovammoista. Määrittely perustuu paremman korvan ääneskynnysten keskiarvoon. Ääneskynnykset mitataan 500, 1 000, 2 000 ja 4 000 HZ taajuuksilla ja näistä lasketaan keskiarvo.
Kuulokynnystason keskiarvojen perusteella kuulovammat jaetaan neljään asteeseen:
- lievä: yli 20 dB ja vähemmän kuin 40 dB
- kohtalainen: yli 40 dB ja vähemmän kuin 70 dB
- vaikea-asteinen: yli 70 dB ja vähemmän kuin 95 dB
- erittäin vaikea-asteinen: 95 dB tai enemmän.
Kuulovamman lääketieteellinen luokitus kertoo ennen kaikkea kuulovamman syystä. Kategoriset desibelirajat eivät saa olla yksistään apuvälineen tai tuen peruste vaan palvelutarpeen arvioinnin tulisi perustua kokonaisvaltaiseen arvioon. Arvion tulisi huomioida lääketieteellisen luokituksen lisäksi myös ICF:n viitekehyksen osallistumisen ja ympäristötekijät.