Gerontologia 2026 –kongressi: Sukupolvien ketjussa
Blogin ovat kirjoittaneet asiantuntijat Tiina Hattunen ja Maarit Honkasola
Itä-Suomen Yliopistossa Kuopion kampuksella järjestetty Gerontologia 2026 -kongressi kokosi yhteen gerontologian ja geriatrian tutkijoita sekä muita ammattilaisia. Teemana oli “Sukupolvien ketjussa” ja se näkyikin esityksissä, postereissa sekä upeissa kutsupuheenvuoroissa.
Kolmeen päivään mahtui mahtava kattaus mielenkiintoisia teemoja ja tutkimuksia. Tällä kertaa noudatamme tasavallan presidenttimme Stubbin tyyliä ja nostamme kolme meille merkittävintä pointtia tapahtumasta.
Kuulo ja kognitio
Karolinska Instituutin professori Miia Kivipelto esitti puheenvuorossaan heikentyneen kuulon olevan riskitekijä muistisairauksille sekä kuulonkuntoutuksen olevan yksi keino ennaltaehkäistä muistisairauksia. Seuraamme myös jatkossa valtavan suurella innolla Kivipellon uraauurtavaa tutkimustyötä muistisairauksien ehkäisemiseksi. Heinäkuussa 2026 on luvassa uusia päivityksiä Finger-toimintamalliin ja silloin myös Kivipellon esittelemä kuulon osuus tulee toimintamallissa paremmin esille.
Myös Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Anne Viljasen johtamassa ”Aistit ja kognitio” -sessiossa kuulo oli vahvasti esillä. Esityksissä käsiteltiin kuulo-ongelmien vaikutuksia elinpiiriin, ikääntyneiden terveyden lukutaidon merkitystä sekä tutkittujen ja itseraportoitujen kuulo-ongelmien yhteyttä kuolleisuuteen. Oli valtavan mielenkiintoista jälleen huomata kuinka merkityksellinen ja tärkeä asia kuulo ja kuulonkuntoutus on iäkkään toimintakyvyn, mielen ja osallisuuden näkökulmasta.
Osallisuus ja oikeudet
Kongressin puheenvuoroissa ja esityksissä käsiteltiin ikääntyneiden oikeuksia ja osallisuutta monesta eri näkökulmasta. Riittävät resurssit ja palvelut ovat olennainen osa ikääntyneiden, erityisesti haavoittuvassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumista.
Vanhusasiavaltuutetun symposiumi pureutui perus- ja ihmisoikeuksiin muistuttaen, että oikeudet eivät aina toteudu käytännössä, vaikka ne ovat lainsäädännössä turvattuja.
Kehittämispäällikkömme Anniina Lavikainen lähestyi aihetta tulevan väitöskirjansa tutkimuskysymysten ja tulosten kautta. Johtopäätösten mukaan kuulovammaisuuden lääketieteellinen malli dominoi paitsi kuntoutusta mutta myös ikääntyneiden kuulovammaisen yhteiskuntaan asemoitumista. Ikääntyneiden kuntoutuksessa korostuu kuulokojekeskeisyys ja muuta kuuloteknologia hyödynnetään harvoin ikääntyneen kuulovammaisen osallisuuden tukena.
Valtavan mielenkiintoinen oli myös keskustelu siitä, kuinka yksilön, esimerkiksi muistisairaan, oikeudellista toimintakelpoisuutta arvioi lääkäri ja juristi. Tämä herätti kysymyksen: kuka saa päättää, milloin ihminen ei enää pysty päättämään itse? Ja miten varmistetaan, että päätökset tehdään aidosti henkilön etua ja tahtoa kunnioittaen?
Vanhuuden moninaisuus
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo totesi puheenvuorossaan iäkkäiden keskuudessa moninaisuuden olevan suurempaa kuin missään muussa ikävaiheessa. Konferenssissa moninaisuus näkyi paitsi kulttuurien ja kielten moninaisuutena, elinpaikkojen ja elinympäristöjen moninaisuutena mutta myös ikääntyneen itsensä, yksilön moninaisuutena.
Moninaisuus edellyttää erilaisia ratkaisuja ja sellaista palvelujärjestelmää, joka tunnistaa yksilölliset tarpeet. Henna Nikamaan puheenvuorossa tämä korostui surullisella tavalla, sillä esimerkiksi vammaispalvelujärjestelmämme nurinkurisuus, jossa elämänvaiherajaus vaikuttaa heikentävästi ikääntyneiden vammaisten palveluiden saantiin.
Voimme puhua aidosta osallisuudesta ja yhdenvertaisista oikeuksista, vasta kun yhteiskuntamme tunnistaa ikääntyneiden erilaiset elämäntilanteet ja moninaisuuden.
Iso kiitos kongressin järjestäjille ja luennoitsijoille. Kongressi vahvisti ymmärrystä siitä, että ikääntyminen on moniulotteinen ilmiö. Jotta voimme rakentaa aidosti yhdenvertaista ja osallistavaa yhteiskuntaa, edellyttää se ennakkoluulotonta kehittämistyötä, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä ennen kaikkea halua kuunnella ikääntyneiden omaa ääntä.
