Melu ja kuulonsuojaus työelämässä
Melu on yksi yleisimmistä työympäristön haittatekijöistä, ja se koskettaa monia toimialoja. Teollisuuden, rakennusalan ja logistiikan lisäksi melua esiintyy myös hoito-, opetus-, ravintola- ja palvelualoilla sekä avotoimistoissa. Työpaikan melu voi vaikuttaa kuulon lisäksi työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Milloin työpaikan melu on haitallista?
Työperäinen melu voi olla jatkuvaa, kuten koneiden tai ilmanvaihdon ääni. Melu voi olla toistuvaa, kuten työkalujen käyttöä tai äkillistä, kuten iskut tai paukahdukset ja siihen voi liittyä myös tärinää. Melu voi olla äärimmäisen häiritsevää, vaikka äänenvoimakkuus ei ylittäisi raja-arvoja.
Nykyinen työturvallisuuslainsäädäntö pitää kuuloa vaurioittavan melun rajana 85 desibeliä (dB). Tutkimustieto osoittaa kutienkin, että myös tätä matalammat melutasot voivat vaurioittaa kuuloa, heikentää keskittymiskykyä, lisätä stressiä ja vaikeuttaa vuorovaikutusta työssä.
Melun vaikutukset työntekijään
Pitkäaikainen tai äkillinen melualtistus voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Pitkäkestoinen melu voi aiheuttaa lisäksi väsymystä ja päänsärkyä, keskittymis- ja oppimisvaikeuksia sekä lisätä stressiä ja nostaa verenpainetta.
Kuulovaurio kehittyy usein huomaamatta ja voi vaikuttaa työkykyyn, työturvallisuuteen ja kommunikointiin. Melun muut haittavaikutukset vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Kuulonsuojaus on osa työturvallisuutta
Kuulonsuojainten käyttö on keskeinen keino ehkäistä melun haittoja silloin, kun melua ei voida riittävästi poistaa tai vähentää teknisin ratkaisuin. Kuulonsuojainten tulee olla käyttötarkoitukseen sopivat, oikein mitoitetut ja mukavat käyttää.
Oikein valittu kuulonsuojain suojaa kuuloa ilman, että se estää tarpeellista kommunikointia tai varoitusäänten kuulemista. Kuulosuojaimet tulee aina olla stantartoidut kuulosuojaimet ja esimerkiksi vastamelukuulokkeita ei koskaan saa käyttää kuulon suojaamiseen.
Tutustu tarkemmin kuulon suojaukseen ja kuulosuojaimiin Työterveyslaitoksen Kuulonsuojaimet (linkki) sivuilla.
Työnantajan ja työntekijän vastuu
Kuulonsuojaus työelämässä on yhteinen asia. Työnantajan vastuulla on lakisääteisesti (Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta) tunnistaa ja arvioida meluriskit ja vähentää melua ensisijaisesti teknisin ja rakenteellisin keinoin. Mikäli melua ei voida estää tai vähentää riittävästi, työnantajan tulee tarjota tarkoituksenmukaiset kuulonsuojaimet sekä opastaa niiden oikeaan käyttöön. Työnantajalla on myös velvollisuus seurata työympäristön melutasoa ja työntekijöiden kuuloa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Työntekijän vastuulla on käyttää annettuja kuulonsuojaimia ohjeiden mukaisesti sekä huolehtia suojainten kunnosta. Työntekijän tulee aina myös ilmoittaa meluhaitoista tai kuuloon liittyvistä oireista viipymättä työpaikan työsuojeluvaltuutetulle ja työnantajalle.
Hiljaisempi työympäristö tukee työhyvinvointia
Kaikki työpaikan äänet eivät ole vaarallisia, mutta jatkuva häly kuormittaa. Melun hallinta, akustiset ratkaisut, rauhalliset taukotilat ja mahdollisuus palautua ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Hyvä ääniympäristö tukee jaksamista, vuorovaikutusta ja työn laatua. Tutustu tarkemmin sivustolla Työtilat (linkki) aiheeseen.
Kuulo osana työkykyä
Kuulo on keskeinen osa työkykyä ja turvallista työntekoa. Kuulon suojaaminen on investointi, joka tukee työntekijän hyvinvointia ja pidentää työuria. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin jo syntyneen kuulovaurion kanssa eläminen.