Työnantajalle
Kuulovammainen pärjää lähes työssä kuin työssä, kun käytössä on tarvittavat apuvälineet. Työympäristön akustiikka, hälyttömyys, hyvä valaistus sekä työhön ja työtapoihin tehdyt mukautukset tukevat merkittävästi onnistumista.
Huono kuulo ja siitä juontuvat seuraukset ilmenevät suhteessa ihmisen sosiaaliseen ympäristöön. Kuulovammaisen itsensä ja muiden avoin suhtautuminen kuulovammaan edistää koko työyhteisön toimivuutta. Tieto vammasta, apuvälineistä ja kommunikaatiotavoista auttaa työtovereita mukauttamaan vuorovaikutustaan.
Työn johdolla ja esimiehellä on merkittävä vaikutus ja vastuu työyhteisön toimivuudesta ja toimintatavoista sekä työoloista ja työturvallisuudesta. Työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavat myös työntekijän omat voimavarat ja työn hallinta.
Vastuut ja velvoitteet
Lait ja asetukset määrittelevät työnantajan vastuita työntekijän työssä selviytymisen tukemiseksi. Varhainen tuki, riittävät apuvälineet, hyvät työolosuhteet, työn mukautukset ja kuulovammaisen huomioivat toimintatavat tukevat työkykyä ja pitkää työuraa.
Työnantajan vastuulla on, että työnantajan eri toimipisteissä tehdään säännöllisesti työpaikkaselvitys ja tarpeen mukaan suunnattu työpaikkaselvitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työpaikkaselvityksen pohjalta laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Osaksi työpaikan toimintasuunnitelmaa liitetään mm. Työkyvyn varhaisen tuen –toimintamalli, joka sisältää kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä. Katso myös Työturvallisuuskeskuksen dokumentti Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki.
Työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin (Yhdenvertaisuuslaki 15§). Mukautuksiin on mahdollista saada työolosuhteiden järjestelytukea.
Työnantaja, työterveyshuolto ja työntekijä voivat käyttää työkykykoordinaattorin palveluja. Keinoja työelämän tueksi löytyy myös erittäin kattavasti Työterveyslaitoksen sivuilta sekä Vates Säätiön sr sivustolta
Työnantajan tarkastuslista
Tällä tarkastuslistalla voit työnantajana arvioida kuulovammaisen työntekijän huomioimista organisaatiossasi sekä kuuloterveyden toteumista työpaikalla.
Työympäristön kuuloesteettömyys
Avaa
Sulje
Tarkastele työympäristön akustiikkaa, onko tiloissa käytetty äänieristystä tai esimerkiksi pehmeitä materiaaleja äänien vaimentamiseksi. Onko tilojen taustameluun kiinnitetty huomioita, kuten laitteiden hurinaan tai avokonttorissa taustahälyn minimoimiseen? Tiloissa tulisi olla myös riittävä valaistus, jotta kuulovammainen näkee puhujan suun liikkeet huulion hyödyntämiseen. Kokoustilojen kuuloesteettömyyttä voidaan parantaa induktiosilmukalla tai hyödyntää kuulovammaisen henkilökohtaista kuulon apuvälinettä tai kirjoitustulkkausta. (linkit näistä)
Työturvallisuuden näkökulmasta tulee myös varmistaa, että varoituslaitteet, kuten palohälyttimet ovat kuuloesteettömät.
Viestintä ja kokouskäytännöt
Avaa
Sulje
Visuaaliset tukikeinot, kuten esitysmateriaalien käyttö ja esimerkiksi teamsin –livetekstitys tukevat kuulovammaisen tiedonsaantia. Osalla kuulovammaisista on tulkkauspalvelupäätös (Vammaisten tulkkauspalvelu | Henkilöasiakkaat | Kela ), jolloin he pystyvät hyödyntämään esimerkiksi kirjoitustulkkausta tai viittomakielen tulkkausta. Yhteisistä kokouskäytänteistä sopimalla voidaan tukea paitsi kuulovammaisen mutta kaikkien työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua. Yhteisesti tulisi sopia ainakin:
- Vain yksi puhuu kerrallaan
- Pyydetään puheenvuoroa
- Puhutaan selkeästi
- Käytetään äänentoistoa jos mahdollista
- Varmistetaan että kaikki kuulevat
Työjärjestelyt ja yksilölliset kohtuulliset mukautukset
Avaa
Sulje
Työjärjestelyillä ja tuella voidaan paljon vaikuttaa kuulovammaisen työssäjaksamiseen ja työssä selviytymiseen. Esimerkiksi mahdollisuuksilla vaikuttaa työtilaan, työaikaan ja esimerkiksi etätyömahdollisuuteen voi olla suuri merkitys työntekijälle. Yhdessä työntekijän, työnantajan, työterveyden ja kuntoutusohjaajan kanssa voidaan neuvotella yksilöllisestä tuesta työssä pärjäämisen tukena. Työnantajalla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia kuulovammaisen työntekijän työtehtävissä selviämiseksi. Kohtuulliset mukautukset ovat aina yksilöllisiä ja niitä tulee arvioida ennakollisesti, vaikka työntekijä ei niitä pyytäisikään. Lisätietoa ja esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista sivuilla NN.
Työyhteisön tietoisuus ja asenteet
Avaa
Sulje
Koko työyhteisöä on hyvä kouluttaa ja tiedottaa kuulovammasta ja esimerkiksi hyvästä ja esteettömästä viestinnästä. Kuulovammaista työntekijää kannattaa kannustaa avoimuuteen toiveistaan vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Työnantajan tulee myös tehdä selväksi, että työpaikalla ei sallita minkäänlaista syrjintää tai ennakkoluuloja.
Kuuloterveyden edistäminen
Avaa
Sulje
WHO suosittelee säännöllisiä kuulotutkimuksia myös muissa kuin melutöissä 50 –vuotiaasta ylöspäin. Tulevaisuudessa itsetehtävien kuulotestien yleistyessä työpaikoilla voitaisiin kannustaa niiden hyödyntämiseen kuuloterveyden edistämisessä.
Ammattilaiselle kootusta Työikäisen kuuloterveys ja palvelut – verkkokurssilta löydät kattavasti tietoa työikäisen kuulosta, kuulovammoista ja työelämästä.
