Kuulo ja muisti

Ikäkuulo on yhdistetty kognitiivisen toimintakyvyn heikentymiseen, mutta vielä ei tiedetä, mikä tätä yhteyttä selittää. 

Kuulonalenemaa ei tulisi tarkastella ainoastaan kuulemiseen rajoittuvana ongelmana, vaan se tulisi nähdä kokonaisvaltaisena elämänlaatuun ja kognitioon vaikuttavana tekijänä. Kuulonkuntoutusta muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan laajasti ja tutkimusnäyttö lisääntyy jatkuvasti.  

Lancetin komissio (2024) nosti hoitamattoman heikentyneen kuulon yhdeksi muokattavaksi olevaksi muistisairauksen riskitekijäksi erityisesti keski-iässä. Hoitamattoman heikentyneen kuulon on todettu nostavan riskiä sairastua muistisairauteen noin 7 prosentilla.

Kognitiivisia toimintoja ovat tiedonkäsittelyyn kuten tarkkaavaisuuteen, oppimiskykyyn ja muistiin liittyviä toimintoja. Muisti heikkenee ja päättelykyky hidastuu meillä kaikilla ikääntymisen myötä, mutta se ei vaikuta normaaliin arjesta selviytymiseen. Arkea ja itsenäistä suoriutumista merkittävästi haittaava kognitiivisten toimintojen heikentyminen ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Kognitiiviset haasteet voivat olla tilapäisiä esimerkiksi lääkkeistä, päihteistä tai vitamiinien puutteista johtuvia tai pysyviä esimerkiksi aivovamman tai aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia. Etenevää heikentymistä aiheuttaa muun muassa muistisairaudet.

Ikääntymisen aiheuttamia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja viivyttää aktiivisella elämäntavalla. Aktiivinen osallistuminen, toimiminen ja sukulaisten ja tuttavien tapaaminen ylläpitää toimintakykyä ja positiivista mielialaa. Sosiaalisen eristäytymisen on todettu altistavan yksinäisyydelle, masennukselle ja olevan yhteydessä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymiseen.

Myös terveellisten elintapojen noudattaminen ja omasta terveydestä huolehtiminen on tutkimuksissa osoitettu aivoterveyden kannalta tärkeäksi. Muistipeleillä, ristikoiden täyttämisellä ja käsitöiden päivittäisellä tekemisellä on havaittu positiivisia vaikutuksia.

Lisätietoa muistista, tiedonkäsittelystä ja muistisairauksista löydät Muistiliiton verkkosivuilta.

Teorioita kuulon ja muistin yhteydestä

Hoitamaton heikentynyt kuulo ja kognition heikentyminen on yhdistetty eri tutkimuksissa mutta yhteyttä ei voida vielä selittää. Kuulon heikentymisen nähdään kuitenkin olevan niin yleistä, että siihen kannattaa kiinnittää huomiota myös kognitiivisen toimintakyvyn näkökulmasta.  

Yhteisen syyn teoria

Yhteisen syyn teoriassa ikään liittyvän kuulon aleneman ja kognitiivisen heikentymisen katsotaan johtuvan samasta biologisesta vielä tuntemattomasta tekijästä. Taustalla voi olla yhteinen taustapatologia, joka aiheuttaa muutoksia sekä aivoissa, sisäkorvassa että kuulohermoradoissa. 

Kognitiivisen kuorman teoria

Näkemyksen perusajatuksena on, että ihmisen kognitiivinen kapasiteetti on rajallinen. Henkilö, jolla kuulo on heikentynyt, joutuu käyttämään kognitiivisia resurssejaan sanojen tunnistamiseen, päättelyyn ja ymmärtämiseen, jolloin hänelle jää käytettäväksi vähemmän resursseja tiedon käsittelyyn ja mieleen painamiseen. Henkilö joutuu kuunnellessaan koko ajan kuormittamaan itseään normaalia enemmän ja ennen pitkään tämä ylikuormitus aiheuttaa kognitiivisessa toiminnassa tärkeiden neuraalisten rakenteiden rappeutumista.  

Sensorisen deprivaation teoria

Sensorisen deprivaatio teorian mukaan kuulon aleneminen ja siitä johtuva ääniärsykkeiden väheneminen aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka vaikuttavat kuulon kognitioon. Tutkimusten mukaan muutokset eivät kohdistu ensisijaisesti sensoriseen kuuloaivokuoreen vaan aivojen eri kuuloalueiden väliseen yhteyteen. Hermojen äänisignaalia välittävät viestit eivät välity normaalisti, mikä näkyy puheen ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä yleisen havaintokyvyn muutoksissa. 

Sensorinen deprivaatio voidaan nähdä myös laajemmassa kuvassa.  Kuulon heikentyminen ja siihen liittyvät kommunikaatiovaikeudet voivat johtaa sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Ihminen eristäytyy ja tästä aiheutuva sekä sanallisen että emotionaalisen stimulaation puute voi vaikuttaa kielteisesti aivojen rakenteeseen, toimintaan ja edelleen aivojen monialaisiin kognitiivisiin muutoksiin. 

Ylidiagnosointi

Yhtenä mahdollisena yhteytenä heikentyneen kuulon ja kognitiivisen toimintakyvyn välillä on pidetty myös ylidiagnosointia. Jos muistitestissä ei kuulla annettuja ohjeita, on testin suorittaminen hankalaa ja johtaa väärään tulokseen. Sama tapahtuu, jos kuulon testauksessa annettuja ohjeita ei ymmärretä tai enää muisteta testiä suorittaessa. Nämä väärät tulokset voivat johtaa virheelliseen diagnosointiin. Ihmisellä todetaan muistiongelma, vaikka kyseessä onkin se, ettei hän kuulo-ongelman takia kuullut ja ymmärtänyt ohjeita.

Kuulonkuntoutuksen hyödyt?

Kuulokojeen käyttö lisää aivokuoren vastaanottamia ääniärsykkeitä, joka parantaa puheen kuulemisen heikkenemistä ja kykyä kommunikoida. Kuulemisen vahvistaminen ehkäisee aivoissa tapahtuvia muutoksia ja myös aktivoi niitä uudelleen. Kuulokojeen käyttö helpottaa kuulemiseen liittyvien aivojen alueiden toimintaa ja sitä kautta normalisoi resurssien jakautumista tasaisesti. Tätä kautta kuulon kuntoutus voi ehkäistä kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Vahva tutkimusnäyttö kuulolaitteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisystä puuttuu, mutta kuulonkuntoutus nähdään joka tapauksessa hyödyllisenä, sillä se vähentää sosiaalista eristäytymistä ja vahvistaa toimintakykyä.