Palvelut

Kuulovammaisten ihmisten yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan edellyttää yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäksi yksilölliseen tarpeeseen vastaavia palveluja ja apuvälineitä.

Kuulovammaisille tärkeimpiä sote-palveluja ovat lääkinnällinen kuulon kuntoutus ja apuvälinepalvelut, Kelan kuntoutus kuulovammaisille, puheterapia, vammaispalvelut ja tulkkauspalvelut. Lisäksi on vielä omia palveluita harvinaisryhmään kuuluville. Kuuloliitto vaikuttaa siihen, että kuulovammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.

Lääkinnällinen kuulonkuntoutus ja apuvälinepalvelut
Avaa Sulje

Lääkinnällinen kuulonkuntoutus tarkoittaa kuulon apuvälineen käytön ohjausta, seurantaa sekä kuulokyvyn ja kommunikointitaitojen harjaannuttamista. Kuulon kuntouttaminen on pitkäaikaista, osalla koko elämän mittaista kuntoutusta.

Oikea-aikaisella kuulonkuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä, vähentää sosiaalista eristäytyneisyyttä ja ennaltaehkäistä muita terveysongelmia. Väestön vanhetessa ja työurien pidentyessä ikäkuulo muodostaa tulevaisuudessa entistäkin suuremman kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen. Kuntouttamaton kuulonalenema on myös muistisairauksien riskitekijä.

Tällä hetkellä kuulonkuntoutuksen jonot ovat suurimmassa osassa hyvinvointialueita liian pitkiä. Kuulokojetta voi joutua jonottamaan jopa yli vuoden, vaikka hoitotakuun mukaan koje tulisi saada puolen vuoden sisällä lähetteestä. Tämä johtaa edellä mainittujen ongelmien lisäksi pitkiin sairauslomiin ja jopa työkyvyttömyyteen.

Kuuloliitto on ehdottanut kuulonkuntoutuksen jonojen purkamiseksi useita keinoja, kuten audionomien koulutusmäärien kasvattamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Esimerkiksi hoitajalähetteellä voidaan lyhentää jonotusaikaa jopa kuukausilla. Myös Itä-Suomen yliopiston Kuulolaakso-hankkeessa kehitetään uusia innovaatioita.

Lisätietoa

Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet : Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville

Kelan kuntoutus
Avaa Sulje

Kelan moniammatillinen yksilökuntoutus on tarkoitettu kuulovammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamma- tai sairausoireistonsa vuoksi yksilöllisesti ja moniammatillisesti toteutettua kuntoutuspalvelua. Haasteita arjessa voi olla enemmänkin, eivätkä kaikki välttämättä liity kuulonalenemaan.

Yksilökuntoutuksessa kuntoutuja saa tietoa ja konkreettisia ohjeita arjen toimintojen helpottamiseksi ja kuntoutumisen tukemiseksi. Kuntoutuja saa tukea elämäntilanteeseensa ja käytännön ongelmien selvittämiseen. Lisäksi kuntoutuja saa voimavaroja, keinoja ja valmiuksia osallistua monipuolisesti eri toimintoihin omassa arjessaan ja elinympäristössään.

Lisätietoa

Kuntoutus | Kuulo-Auris.

Puheterapia ja huulioluku
Avaa Sulje

x

Vammaispalvelut
Avaa Sulje

Vammaispalveluiden tarkoituksena on 1) toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä, 2) tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, sekä 3) turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelu.

Kuulovammaisten ihmisten näkökulmasta tärkeimmät vammaispalvelut ovat valmennus ja esteettömän asumisen tuki.

Kuka on oikeutettu vammaispalveluihin?

Aiempi vammaispalvelulaki ja asetus koskivat pääsääntöisesti vaikeasti kuulovammaisia henkilöitä. Uusi laki puolestaan korostaa kuulovamman ja yhteiskunnallisten esteiden vuorovaikutusta. Laki tunnistaa sen, että samanlainen kuulovamma voi vaikuttaa eri tavoin riippuen siitä, onko henkilön ympäristö kuuloesteetön vai kuuloesteellinen.

Arviointi on aina tehtävä yksilöllisesti eli diagnoosi, vamman vaikeusaste, ikä tai elämänvaihe ei koskaan saa yksin määritellä sitä, myönnetäänkö ihmiselle vammaispalvelua. Olennaista on, että kuulovamma on pitkäkestoinen ja tuen ja avun tarve tavanomaisessa elämässä välttämätöntä.

Suurin osa uuden vammaispalvelulain palveluista on subjektiivisia eli hyvinvointialueen on järjestettävä kyseiset palvelut jokaiselle siihen oikeutetulle.

Valmennus

Uudessa vammaispalvelulaissa entisen sopeutumisvalmennuksen on korvannut valmennus. Valmennus tarkoittaa uusien taitojen oppimiseen tai olemassa olevien, itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen vahvistamiseen tarjottavaa tukea.

Kuulovammaisten kohdalla valmennus on esimerkiksi puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjausta tai viittomakielen opetusta. Hyvinvointialueen on järjestettävä valmennusta myös läheisille, jos se on tarpeen.

Esteettömän asumisen tuki

Esteettömän asumisen tukea myönnetään asumisen muutostöihin, esteiden poistamiseen asunnon välittömästä lähiympäristöstä, esteettömän asumisen mahdollistaviin välineisiin ja muihin teknisiin ratkaisuihin sekä esteettömän asumisen suunnitteluun.

Kuulovammaisille myönnettäviä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi kuulovammaisen palohälytinjärjestelmä, sähköinen ovipuhelinjärjestelmä, kiinteä induktiosilmukka tai valaistukseen ja akustiikkaan liittyvät korjaukset.

Muut palvelut

Edellä mainittujen lisäksi kuulovammainen ihminen voi saada esimerkiksi taloudellista tukea kommunikaatiota tukevien välineiden hankintaan. Tämä palvelu on kuitenkin määrärahasidonnainen eli sitä myönnetään hyvinvointialueen siihen varaamien määrärahojen puitteissa.

Vammaispalvelulaki sisältää myös monia muita palveluita, joihin kuulovammainen ihminen voi olla oikeutettu muusta syystä kuin kuulovamman takia.

Tulkkauspalvelu
Avaa Sulje

Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Puhuttua kieltä käyttävät kuulovammaiset käyttävät pääasiassa kirjoitustulkkausta.

Vastuu tulkkauspalvelun järjestämisestä on tulkkauspalvelulain mukaan Kelalla. Tulkkauspalvelulaki on kuitenkin toissijainen eli sen mukaista, Kelan maksamaa tulkkauspalvelua sovelletaan vain, jos mikään muu taho ei ole muiden lakien nojalla velvollinen järjestämään tulkkausta.

Lakeja, joissa säädetään viranomaisen järjestämästä tulkitsemisesta ovat mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki, varhaiskasvatuslaki sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi tulkkausta järjestetään muun muassa esitutkinnassa, oikeuslaitoksessa ja vankeinhoidossa.

Tulkkauspalvelun järjestäminen on siis tällä hetkellä monimutkainen kokonaisuus, mikä heikentää sen toteutumista. Tulkkauspalveluiden tilanteen selkiyttämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi Suomessa tarvitaan tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi ja -uudistus.

Tutustu tulkkaukseen tarkemmin verkkosivujemme Tietoa-osiossa.

Harvinaisten kuulovammaryhmien palvelut
Avaa Sulje

x