Skip to Content

Esteettömyys

Kuuloliiton päämääränä on yhteiskunta, joka on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava. Tällaisessa yhteiskunnassa kuulovammaisilla on muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Tällä sivulla avaamme, miten kuuloesteettömyys huomioidaan. Ohjeet ovat päteviä niin yksilöille kuin organisaatioille. Erityisesti organisaatioiden on hyvä huomioida, että kuuloesteettömyydestä säädetään myös lainsäädännössä, rakennussäännöksissä, standardeissa sekä muissa vastaavissa ohjeissa. 

Kuuloesteettömyys

Kuunteluympäristö
Avaa Sulje

Kuulovammaisille henkilöille esteetön kuunteluympäristö tarkoittaa hyvää akustiikkaa, taustamelun vähäisyyttä, kuuntelemista helpottavia äänensiirtojärjestelmiä sekä tietoa myös visuaalisessa muodossa.

Hyvän kuunteluympäristön kriteerit

  • Tilan kaikuisuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen. Jälkikaiunta-aika vaikuttaa voimakkaasti puheen selkeyteen: jälkikaiunta-ajan ollessa pitkä sanojen äänteet sekoittuvat, eikä niistä saa selvää. Tilojen akustiikkaan vaikuttavat käytetyt pintamateriaalit ja rakenteet sekä tilan koko ja muoto.
  • Taustamelun määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat ilmanvaihto ja erilaiset laitteet – sekä tietenkin ihmiset. Myös ovien, seinärakenteiden ja välipohjien läpi saattaa kulkeutua häiritsevää ääntä, esimerkiksi liikenteen melua rakennuksen ulkopuolelta. Rakennusten äänieristyksestä, meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista säädetään Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniolosuhteista.
  • Jos kokoontumistilassa on äänentoistojärjestelmä, on siellä oltava myös induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä (asetus rakennuksen esteettömyydestä). Äänensiirtojärjestelmän avulla ääni siirretään puhujan mikrofonista tai muusta äänilähteestä suoraan kuulokojeeseen, jolloin ylimääräiset hälyäänet vaimenevat ja ääni tulee riittävän voimakkaana. Äänensiirtojärjestelmistä yleisin on induktiosilmukka.
  • Valaistuksen tulee olla riittävän voimakas ja häikäisemätön. Hyvä valaistus mahdollistaa puhujan suun liikkeiden seuraamisen, mikä helpottaa merkittävästi selvän saamista puheesta. Huomiota on kiinnitettävä valaistuksen suuntaan ja erilaisiin heijastaviin pintoihin. Häikäisevyyttä aiheuttaa voimakas vastavalo ja heijastukset vaaleista ja/tai kiiltävistä pinnoista. Puhujan takaa tulevaa kirkasta valoa tulee välttää: jos puhujan takaa tulee voimakas valo, ei huuliosta saa selvää, vaan puhuja näkyy ainoastaan tummana siluettina.
Äänensiirto
Avaa Sulje

Normaalisti puhe ja muutkin äänet etenevät ilmassa värähtelyliikkeenä. Halutun äänen, esimerkiksi puhujan puheen, lisäksi läsnä on paljon muitakin ääniä. Muut lähellä olevat ihmiset puhuvat keskenään, ilmanvaihto aiheuttaa suhinaa, kun ilma virtaa kanavistoissa ja venttiilien läpi, monet laitteet – jääkaappi, pakastin ja muut vastaavat laitteet – aiheuttavat ääntä, joka häiritsee puheen kuuntelua. Lisäksi tulee tilan akustiikasta johtuva kaikuisuus, joka kertaa sekä haluttua puhetta, että häiriöääniä, ja tekee puheen kuuntelusta hankalaa.

Äänensiirtojärjestelmä siirtää äänen kuulijalle muuta kautta kuin akustisesti ilman välityksellä. Puhujan kuulemista haittaavat tilassa oleva taustamelu sekä tilan kaikuisuus. Äänensiirtojärjestelmän avulla ääni siirretään kuulijalle joko suoraan kuulokojeeseen tai lisälaitteeseen. Näin tilan akustiset häiriöt saadaan ohitettua.

Äänensiirtojärjestelmät

Äänensiirtojärjestelmiä ovat induktiosilmukka, infrapunajärjestelmät, radiotaajuuksilla toimivat järjestelmät ja bluetooth -järjestelmät. Bluetooth-äänensiirrossa esiintyvä viive (latenssi) voi kuitenkin haitata sen käyttöä huulion ja äänen ollessa eri vaiheissa. Auracast-teknologian odotetaan korjaavan tilannetta.

Julkisessa tilassa voi olla kuulijana kuka tahansa ja kuulokojeen käyttäjillä erimerkkisiä kuulokojeita. Käytettävä äänensiirtojärjestelmä on valittava siten, että kaikilla kuulokojeen käyttäjillä on mahdollisuus sen kuuntelemiseen. Induktiosilmukka on hyvä valinta äänensiirtojärjestelmäksi etenkin julkisessa rakentamisessa. Induktiosilmukka on ainoa kansainvälisesti standardisoitu äänensiirtojärjestelmä. Se toimii siten kaikkialla ja kaikilla standardin mukaisilla osilla (silmukkavahvistimet, antennijohdotus, kuulokoje) samalla tavalla. Kaikki kuulokojeet, jotka on varustettu induktiokelalla, voivat toimia äänen vastaanottajina kuulokojeen valmistajasta tai merkistä riippumatta

T-merkki eli induktiosilmukkasymboli.

Kansainvälisen IEC-standardin mukainen induktiosilmukkasymboli

Kuulokojeisiin ja istutteisiin voidaan ohjelmoida erilaisia toimintoja erilaisia kuuntelutilanteita varten.

  • M-asennossa ääni tulee kuulokojeen oman mikrofonin kautta.
  • T-asennossa äänisignaali indusoituu kuulokojeen induktiokelaan. Kuulokojeen oma mikrofoni kytkeytyy pois ja ääni kuuluu ainoastaan induktiosilmukan kautta. Näin ympäristön hälyäänet eivät vaikeuta kuuntelua.
  • MT-asento on edellisten yhdistelmä. Ääni kuuluu sekä kuulokojeen mikrofonin että induktiosilmukan kautta.

Lisäksi kuulokojeissa voi olla valittavissa ohjelmia erilaisia kuuntelutilanteita varten. Esimerkiksi kahdella mikrofonilla aikaansaatu suuntakuulo kuuntelee edestäpäin tulevia ääniä ja vaimentaa takaa tai sivulta tulevia (häiritseviä) ääniä. Musiikin kuunteluun tarkoitetussa ohjelmassa taajuusvaste pyritään saamaan mahdollisimman suoraksi, jolloin musiikki kuuluu luonnollisena.

Induktiosilmukan kautta lähetetyn äänen vastaanottaminen tapahtuu kuulokojeen induktiokelan avulla. Käyttäjälle yksinkertaisinta on, jos induktiokela on kuulokojeessa. Tällöin ei tarvita mitään ylimääräisiä laitteita tai osia induktiosilmukan kuunteluun. Induktiokela on pieni ja halpa komponentti, eikä se kuluta ylimääräistä virtaa kuulokojeessa. Induktiosilmukan eduista huolimatta kaikissa kuulokojeissa ei induktiokelaa ole. Tämä voi johtua kojeen pienestä koosta (esimerkiksi korvakäytävän sisään menevät kojeet), jolloin kelaa ei saada mahtumaan kojeen sisään tai kojevalmistajan valinnoista.

Kuulokojevalmistajilla on eri käyttötarkoituksiin soveltuvia lisäosia, joilla ääntä voidaan siirtää joko suoraan kuulokojeeseen integroituun vastaanottimeen tai kaulassa pidettävään keskusyksikköön, joka siirtää äänen kuulokojeisiin. Valikoimiin kuuluu joukko puhujan kaulaan tai vaatteisiin ripustettavia mikrofoneja, suuntaavia mikrofoneja, kokouspöydälle asetettavia mikrofoneja ja ulkoiseen äänilähteeseen (esim. TV, radio) liitettäviä lähetinyksiköitä. Nämä laitteet ovat yhteensopivia vain tietyn kuulokojemerkin tai laiteperheen sisällä.

Kommunikaatio
Avaa Sulje

Iso osa kuuloesteettömyydestä on huomioon ottavaa kommunikointia. Olennaista on kiinnittää kuulovammaisen keskustelukumppanin huomio ennen kuin alkaa puhumaan ja puhua suoraan kohti hänelle.

Puhetavan tulee olla selkeä. Selkeä puhe on rauhallista ja hyvin artikuloitua – jokainen äänne ja sana erottuu.  Puhujan puhetapa vaikuttaa puheen ymmärrettävyyteen ja puheesta selvän saamiseen.

Millaista on selkeä puhe?

  • Selkeä huulio: kaikki sanat erottuvat hyvin toisistaan.
  • Pää paikallaan: liikkuvan huulion lukeminen on hankalaa.
  • Huolellinen artikulaatio: sanat lausutaan loppuun saakka ja suuta avataan riittävästi välttäen kuitenkin yliartikulointia.
  • Puheen suunta ja katsekontakti kuulijoihin: puhe suuntautuu suoraan kohti kuulijaa tai kuulijoita.
  • Rauhallinen puhenopeus: puherytmi ei laahaa, mutta ei ole liian nopeakaan.
  • Sopiva äänenvoimakkuus: puheen voimakkuutta säädellään tilan koon, akustiikan, taustahälyn sekä kuulijoiden määrän ja etäisyyden suhteen.
  • Eleet, ilmeet ja äänenpaino vastaavat puheen sisältöä.
  • Riittävästi taukoja: lauseet ja asiayhteydet erottuvat selkeästi toisistaan. Älä vaihda aihetta lennosta.
  • Yleisön/kohderyhmän huomioonottaminen: puhetapaa muutetaan tarpeen vaatiessa.
  • Ammattijargonin ja vierasperäisten sanojen käytön välttäminen.
Tekstitykset
Avaa Sulje

Luomme ja katsomme joka päivä lukuisia tallenteita, joiden esteettömyys kuulovammaisille varmistetaan käyttämällä tekstityksiä. Toki myös esimerkiksi hyvä äänenlaatu ja taustaäänien minimoiminen merkitsevät.

Tekstityksistä säädetään digipalvelu- sekä sähköisen viestinnän palvelulaissa. Lisätietoja saavutettavuusvaatimuksista löydät Traficomin saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta.

Televisiotekstitys

Vaikeasti huonokuuloinen tai kuuroutunut katsoja ei ole yhdenvertaisessa asemassa muiden katsojaryhmien kanssa ilman ohjelmatekstitystä. Ohjelmatekstityksellä tarkoitetaan suomenkielisen ohjelman suomenkielistä ja ruotsinkielisen ohjelman ruotsinkielistä tekstitystä.

Miten tekstityksen saa näkyviin?

Digitaalinen tekstitys:

Valitse television tai digiboksin asetuksista tekstityskieleksi hollanti. Tallentavat digiboksit mahdollistavat tallennuksen tekstityksen kanssa. Tämä koskettaa erityisesti kanavia: Yle TV1 (myös uutislähetysten tekstitys klo 15, 17, 19.10, 20.30 ja 21.50), Yle TV2, Yle Teema, Yle Fem (ruotsinkieliset ohjelmat ruotsiksi), MTV3 ja Nelonen.

Teksti-TV-tekstitys:

Tekstityksen saa näkyviin sivuilta 333 (Yle TV1), 334 (Yle TV2) ja 336 (Yle Teema).

Netti-TV:

Esimerkiksi Yle Areenassa mahdollisen ohjelmatekstityksen saa näkyviin valitsemalla katseluruudun TXT-ikonista kieleksi ”suomi (ohjelmatekstitys)”.

Videoiden tekstittäminen

Videoiden tekstittämiseen on olemassa lukuisia ohjelmistoja. Monissa sovelluksissa tekstittämisen voi tehdä samassa sovelluksessa kuin tuotoksen julkaisun: esimerkiksi YouTubessa onnistuu myös videoiden tekstittäminen.

Tekstitysten teossa voi tänä päivänä useissa sovelluksissa hyödyntää myös tekoälyä. Tekoälyn käyttö tekee tekstitysten teosta yhä helpompaa, nopeampaa ja halvempaa. Ihmisen tulee kuitenkin aina tarkastaa tekoälyn luoma tekstitys ennen julkaisua.

Live-tekstitys

Tekoäly mahdollistaa myös live-tekstitysten käytön. Esimerkiksi Teamsissa voi ottaa käyttöön palaverin tai webinaarin ajaksi live-tekstitykset, jotka auttavat kuulovammaista osallistujaa seuraamaan keskustelua.

Poikkeustilanteet
Avaa Sulje

Poikkeustilanteissa tulee ottaa huomioon kuulovammaisten yhdenvertainen tiedonsaanti:

  • Opasteilla helpotetaan tiloissa liikkumista ja toimimista.
  • Henkilöturvallisuuteen liittyvien hälytysjärjestelmien tulee olla kaikille soveltuvia. Äänisignaalin ohella tulee käyttää visuaalista tai tärinään perustuvaa hälytyssignaalia.

112-hätätekstiviesti ja -RTT

Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä. Hätätekstiviestiä käyttääkseen ei enää nykyisin tarvitse ennakkorekisteröityä. Lisätietoa hätätekstiviestistä löydät Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta: Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 – Hätäkeskuslaitos.

Vuonna 2027 Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Euroopan Unionin esteettömyysdirektiiviin perustuvan palvelun, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tekstin (Real-Time-Text, RTT) hätäilmoituksen yhteydessä.

Kyseessä on puhelimissa oleva reaaliaikaisen tekstin ominaisuus, joka mahdollistaa tekstin kirjoittamisen puhelun aikana. 112 RTT:ssä teksti näkyy kirjain kerrallaan hätäkeskuksen ja avuntarvitsijan välillä. Myös äänet kuuluvat vastaanottajalle RTT-puhelussa.

Kuuloliitto tulee viestimään laajasti 112 RTT:n edistymisestä ja ohjeistamaan sen käyttöä yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa.

 

Lisätietoa

Back to top