Mukautukset

Työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa yksilöllisiä ratkaisuja, joilla työntekijän työ ja työympäristö sovitetaan vastaamaan hänen toimintakykyään ja työssä selviytymisen tarpeitaan. Kuulovammaiselle työntekijälle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi parempaa akustiikkaa, soveltuvia apuvälineitä tai työjärjestelyjä, jotka helpottavat kuulemista ja vähentävät kuormitusta.

Mukauttamisessa pyritään aina siihen, että työnteko on sujuvaa, turvallista ja mielekästä, ja että työntekijä voi osallistua työhön yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Miksi työolosuhteita mukautetaan

Työolosuhteiden mukauttaminen perustuu yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014, 15 §) mukaan työnantajan on tehtävä tarvittavat ja kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi suoriutua työtehtävistään ja käyttää työpaikan tiloja yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Mukautukset hyödyttävät usein myös muita työntekijöitä, parantavat työhyvinvointia ja lisäävät työn tuottavuutta.

Lisätietoa laista: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325

Missä mukautuksista sovitaan

Mukautuksista voidaan sopia suoraan työnantajan ja työntekijän välillä. Useimmiten kuitenkin kannattaa keskustella asiasta myös työterveyshuollon ja tarvittaessa kuulokeskuksen kuntoutusohjaajan kanssa.

Jos mukautustarpeet ovat laajempia tai pitkäaikaisia, työterveyshuolto voi järjestää työterveysneuvottelun (tai työkykyneuvottelun), jossa etsitään yhteisiä ratkaisuja. Neuvotteluun osallistuvat yleensä työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Mukaan voidaan kutsua myös työsuojeluvaltuutettu, kuntoutusohjaaja tai muu asiantuntija.

Työterveysneuvottelun tavoite ja valmistautuminen

Työterveysneuvottelussa tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat työntekijän työkykyä ja vähentävät työn kuormittavuutta. Neuvottelussa tarkastellaan työtehtäviä, työympäristöä ja työn järjestelyjä sekä sovitaan mahdollisista muutoksista.

Ennen neuvottelua työntekijän kannattaa pohtia esimerkiksi:

Mistä työtehtävistä suoriudun hyvin?

Missä tilanteissa kuuleminen tai keskittyminen on vaikeinta?

Mitkä muutokset helpottaisivat työtäni käytännössä?

Työterveysneuvottelu ei ole arvio työntekijän “selviytymisestä”, vaan yhteinen keskustelu siitä, miten työn tekemistä voidaan tukea. Neuvottelussa sovitut toimenpiteet on hyvä dokumentoida ja seurata niiden toimivuutta.

Esimerkkejä mukautuksista

Mukautukset voivat liittyä tiloihin, työvälineisiin, työn organisointiin tai työaikoihin. Alla on tyypillisimpiä ratkaisuja, joista on hyötyä kuulovammaiselle työntekijälle.

Työtilat

Työtilan fyysiset ja akustiset ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti kuulemiseen ja keskittymiseen.

Esimerkiksi:

akustiikan ja valaistuksen parantaminen

oma työhuone tai akustoitu työpiste

hiljaiset työ- ja taukotilat

äänieristetyt kokoustilat tai hiljaiset työskentelyalueet

Apuvälineet ja teknologia

Induktiosilmukka tai kaulasilmukka. Siirtää äänen suoraan kuulokojeeseen tai implanttiin ilman taustamelua. Soveltuu erityisesti kokous- ja neuvottelutilanteisiin.

Ryhmäkuuntelulaitteet ja suuntamikrofoni. Puhuja käyttää mikrofonia, ja ääni välittyy langattomasti kuulovammaiselle työntekijälle. Helpottaa kuulemista erityisesti ryhmätilanteissa.

Puhelimiin ja kokoussovelluksiin liitettävät Bluetooth-yhteydet. Mahdollistavat äänen siirtämisen suoraan kuulokojeeseen tai kuulokkeisiin. Parantavat puhelujen ja etäkokousten äänenlaatua.

Valolla varoittavat ovikellot ja hälyttimet. Varoittavat tapahtumista visuaalisesti, kun äänihälytys ei kuulu. Soveltuvat esimerkiksi toimistoihin ja vastaanottotiloihin.

Tekstitys- ja puheentunnistusratkaisut etäkokouksiin. Tuottavat puheesta tekstin reaaliaikaisesti näytölle. Helpottavat keskustelujen seuraamista ja vähentävät kuuntelukuormitusta.

Työn organisointi

Työn rytmitys ja tehtävien järjestelyt voivat helpottaa kuulemista ja vähentää kuormitusta.