Sisäkorvaistute (CI)

Sisäkorvaistute eli sisäkorvaimplantti on leikkauksessa asetettava kuulonapuväline henkilöille, joille vahvinkaan tavallinen kuulokoje ei enää tuo riittävää apua kuulemiseen tai puheen erottamiseen. Istutejärjestelmä koostuu ulkoisista osista sekä leikkauksessa asetettavista sisäisistä osista. 

Sisäkorvaistutteen ulkonäkö eroaa kuulokojeesta siten, että korvalehden taakse asetetaan kuulokojetta muistuttava puheprosessori. Korvan ylläpuolelle tulee myös pieni pyöreä lähetinkela.

Nuorella miehellä on sisäkorvaistute. Hän soittaa pianoa.

Kenelle sisäkorvaistute sopii

Jos henkilö ei vahvimmallakaan tavallisella kuulokojeella kuule, eikä saa puheesta selvää, voidaan harkita sisäkorvaistutekuntoutusta. Istutearvioon pääsemiseksi tarvitaan hyvinvointialueen kuulokeskuksen lähete yliopistolliseen sairaalaan, jossa sisäkorvaistuteleikkaukset tehdään. Istutekuntoutuksen aloittamisesta päättää yliopistollisen sairaalan moniammatillinen sisäkorvaistutetyöryhmä. Kuntoutuksen aloittaminen riittävän ajoissa helpottaa sopeutumista sisäkorvaistutteella kuuntelemiseen.  

Sisäkorvaistutekuntoutukseen hakeutuminen on aina yksilöllinen ratkaisu, joka edellyttää lääketieteellisen soveltuvuuden lisäksi myös omaa halua sekä motivaatiota sisäkorvaistutteen käytön ja uuden kuulemistavan opetteluun. Sairaalassa tehdään tarkempia tutkimuksia ja varmistetaan, että sisäkorvaistutekuntoutus on henkilölle sopivin kuulonkuntoutusmuoto.  

Käytännön kokemuksia istutteen kanssa elämisestä saat halutessasi Kuuloliiton kouluttamilta CI-tukihenkilöiltä. Lisätietoa kokemustoiminta (linkki).

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten vertaistuesta löytyy tietoa sisäkorvaistutelasten valtakunnalliselta yhdistykseltä LapCI ry:ltä (linkki).  

Kuuleminen sisäkorvaistutteella

Sisäkorvaistutteesta saatava hyöty vaihtelee yksilöllisesti. Yleensä istutteella saadaan hyvä toiminnallinen kuulo. Suurin osa istutekäyttäjistä kokee kuulonsa ja elämänlaatunsa paranevan huomattavasti.  

Istute ei kuitenkaan tee kuulosta normaalia. Uudella tavalla kuuntelemaan oppiminen saattaa viedä aikaa. Aktiivisella istutteen käytön harjoittelulla on iso merkitys siihen, miten istutteesta hyötyy.  

Kuunteluolosuhteilla on vaikutusta myös sisäkorvaistutteen kanssa kuulemiseen, hälyisissä paikoissa kuuleminen voi olla jatkossakin haastavaa. Kommunikoinnin tukena voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi huuliolukua, kirjoitustulkkausta tai viitottua puhetta. 

Sisäkorvaistutteet Suomessa

  • Suomessa ensimmäiset yksikanavaiset sisäkorvaistutteet asennettiin 1980-luvulla. 
  • Ensimmäinen nykyisen kaltainen monikanavainen istute asennettiin aikuiselle 1995, ja samana vuonna asennettiin ensimmäinen istute myös kahdelle kuulonsa menettäneelle lapselle. 
  • Ensimmäinen syntymästä asti kuulovammainen suomalaislapsi implantoitiin ulkomailla vuonna 1995 ja Suomessa pari vuotta myöhemmin vuonna 1997. 
  • Valtaosa sisäkorvaistuteleikkauksista tehdään Suomessa aikuisille.