Työntekijälle
Kuulo on kuulevien pääasiallinen kommunikaatio- ja vuorovaikutusaisti ja sen lisäksi kuulon heikkeneminen voi vaikuttaa tiedonkäsittelyyn ja kognitioon. Kuulon heikentyessä laadukkaan ja hyvän kuulonkuntouksen lisäksi myös apuvälineillä, erilaisilla mukautuksilla ja ratkaisuilla voidaan vahvistaa kuulovammaisen työntekijän työkykyä ja työssä jaksamista.
Mistä tiedät kuulon heikentyneen?
Avaa
Sulje
- Sinun on vaikea saada toisten puheesta selvää, erityisesti ryhmätilanteissa.
- Kuulet toistuvasti väärin
- Joudut lisäämään äänenvoimakkuutta eri laitteissa
- Sinulle on huomautettu kuulostasi
- Sinun on vaikea kuulla varoitus- ja merkkiääniä
- Korvasi soi tai on tukkoisen oloinen
- Koet väsymystä tai uupumusta esimerkiksi työpäivän jälkeen
Mitä tehdä kun huomaan kuuloni heikentyneen?
Avaa
Sulje
Alustavan kuulontutkimuksen perusterveydenhuollossa tai työterveydessä kirjoitetaan lähete jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos kuulontutkimuksissa todetaan kuulokojeiden tai muiden kuulon apuvälineiden tarve, ne luovutetaan maksutta sairaalan kuulokeskuksesta tai kuuloasemalta.
Kuulon apuvälineet valitaan, sovitetaan ja säädetään aina yksilön tarpeiden mukaisesti. Apuvälineiden, esimerkiksi kuulokojeen ja sisäkorvaistutteen, käyttö vaatii totuttelua ja kärsivällisyyttä – joskus tottumiseen voi mennä kuukausiakin. Usein kojeen käytön alkuvaiheessa myös sen säätöjä joudutaan tarkentamaan
Jos kuulovaurio on aiheutunut työstä tai työtapaturmasta, työnantajan vakuutusyhtiö korvaa kuulon apuvälineistä aiheutuneet kustannukset.
Jos työntekijä ei saa riittävää hyötyä pelkistä kuulokojeista, tulee harkittavaksi muiden kuulon lisälaitteiden ja apuvälineiden hankinta. Kelasta voi hakea ammatillisena kuntoutuksena vaativia ja kalliita apuvälineitä, kuten Roger –sarjan laitteita. Sen lisäksi osa lisäapuvälineistä voidaan hankkia myös yksilöllisenä kohtuullisena mukautuksena, esimerkiksi lisäapuväline puhelintyöhön.
Kuulovamman hyväksyminen
Kuulovamman näkymättömyys vaikeuttaa paitsi kuulovammaisen tarpeiden huomioimista työpaikoilla ja toisaalta se voi johtaa vamman peittelyyn.
Vamman peittely, häpeän tunne ja myös se, ettei tunnista (tai halua tunnistaa) oman kuulon heikkenemistä, on kytköksissä sosiaaliseen ympäristöön. Työyhteisön asenteet, suhtautuminen ja ilmapiiri vaikuttavat siihen, miten vaikea tai helppo on tuoda esiin niinkin arkipäiväinen asia kuin kuulonalenema.
Yksilötasolla oman vammansa tunnistaminen, hyväksyminen ja tarvittavien apuvälineiden käyttö kuitenkin mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen niin työelämässä kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se on myös edellytys sille, että ympäristö voi huomioida huonokuuloisen tarpeet.
Kuulovamman hyväksyminen ja siihen sopeutuminen voi vaatia aikaa ja muutoksia omassa asenteessa, käyttäytymisessä ja käsityksessä itsestä. Tukea kannattaa hakea:
- Työterveyshuollosta
- Vertaistuesta
Terveydenhuollon kuntoutusta täydentävä kuntoutus
Avaa
Sulje
Kela kustantaa kaikenikäisille kuulovammaisille moniammatillista yksilökuntoutusta. Työikäistä kuntoutujaa tuetaan kuntoutuksessa jaksamaan työelämässä ja saavuttamaan mahdollisimman hyvä työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu kuulovammaisena. Työikäinen kuulovammainen henkilö voi hakea Kelan kustantamaa harkinnanvaraista moniammatillista yksilökuntoutusta, jota voidaan järjestää myös sopeutumisvalmennuksena.
Kuntoutustarve voi liittyä siihen, että kuulovammaisen arjessa pärjääminen on vaikeutunut, työ- ja toimintakyky alentunut ja hän tarvitsee lisää tietoa, tukea ja keinoja erilaisista tilanteista selviytymiseen. Vertaistuen saaminen ei ole yksinään riittävä syy hakea kuntoutukseen, vaikka vertaistuki onkin kuntoutumisen kannalta usein merkittävässä roolissa.
Kuntoutukseen hakeutumista varten tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutusta suositellaan. Hakijalla täytyy olla kuulovammadiagnoosi tai muu kuulonlaskua aiheuttava sairaus. Kuulovamman tasoa merkittävämpänä kriteerinä on sen vaikutus arkeen. Myös lievä kuulovamma voi haitata työkykyä. Tämän päivän työelämässä kuuloa voidaan monen kohdalla pitää työvälineenä.
Kuntoutus on maksutonta ja siihen voi hakeutua ympäri vuoden, riippumatta siitä, onko työelämässä. Yläikärajaa ei ole. Paras hyöty saadaan, kun kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen käyttöä on ollut jo jonkin aikaa. Uusi kuntoutus voi olla tarpeen, jos kuulotilanne tai tuen tarve on muuttunut.
Työterveyshuollon tuki
Kuulovammasta kannattaa aina kertoa työterveyshuollolle, joka tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelun. Myös työnantajalle ja työyhteisölle on hyvä kertoa kuulovammasta. Työyhteisölle voi esimerkiksi esitellä omat apuvälineensä sekä kertoa ja näyttää, mikä helpottaa vuorovaikutustilanteissa.
Työyhteisössä kannattaa luoda yhteiset pelisäännöt, miten eri tilanteissa toimitaan. Saat lisätietoa aiheesta sivulta Työyhteisölle. Jos työyhteisö ei ole valmis huomioimaan tarpeitasi tai sinun on vaikea ottaa asiaa esille, pyydä asian käsittelyyn apua työterveyshuollosta ja työsuojeluvaltuutetulta.