Työyhteisölle

Työyhteisöllä ja organisaatiolla on keskeinen rooli kuulovammaisen työntekijän työkyvyn, jaksamisen ja osallisuuden kokemuksen tukemisessa. Työolosuhteiden mukauttaminen voi kohdistua yksittäiseen työntekijään tai koko työyhteisöön. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi:
- työaikojen joustoa
- työn organisoinnin tarkastelua
- fyysisen työympäristön kehittämistä
- apuvälineiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä
- sosiaalisen tuen mahdollistamista työpaikalla
Parhaimmillaan työyhteisö ja organisaatio luovat olosuhteet, joissa kuulovammainen työntekijä voi jaksaa työssään, osallistua täysipainoisesti ja olla luontevasti mukana arjen vuorovaikutustilanteissa. Tässä osiossa keskitytään erityisesti vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Yksilöllisistä mukautuksista kerrotaan tarkemmin osiosta mukautukset.
Vuorovaikutus ja yhdenvertaisuus
Kuulovammaisen työntekijän työkykyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten kuulon tila, mahdolliset muut vammat tai sairaudet, työtehtävien sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Työyhteisön merkitys on ratkaiseva. Se, miten työtä johdetaan ja miten työntekijät kohdataan, heijastuu suoraan osallisuuden kokemukseen ja työssä jaksamiseen.
Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen onnistuminen edellyttää koko työyhteisöltä tietoa ja ymmärrystä kuulovamman vaikutuksista työtilanteisiin, erityisesti silloin, kun kommunikaatio on keskiössä.
Kuulovamma on usein näkymätön, mutta sen vaikutukset näkyvät vuorovaikutuksessa ja työyhteisön sosiaalisissa suhteissa. Jos kuulovammaa tai sen vaikutuksia ei tunnisteta, vuorovaikutus voi jäädä yksipuoliseksi ja väärinymmärrykset lisääntyä. Tämä voi heikentää työilmapiiriä ja kuulovammaisen työntekijän osallisuuden kokemusta. Myös työntekijä itse saattaa vetäytyä tilanteista, jos osallistuminen koetaan raskaaksi tai kuuntelukuormitus kasvaa liialliseksi.
Jokaisella työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisesti ja kokea osallisuutta työyhteisössä myös silloin, kun työn tekemiseen vaikuttaa vamma tai sairaus. Kuulovamma ei saa muodostua esteeksi yhdenvertaiselle kohtelulle tai työuralla etenemiselle. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa työnantajaa tekemään kohtuulliset mukautukset, joiden tavoitteena on mahdollistaa kuulovammaisen työntekijän suoriutuminen työstä ja yhdenvertainen urakehitys.
Toimiva työyhteisö tukee osallisuutta
Hyvin toimiva työyhteisö rakentuu myönteisestä ilmapiiristä, selkeästä työnjaosta, johdonmukaisesta organisoinnista sekä työnantajan, esihenkilön ja työtovereiden tuesta. Kuulovammaisen työntekijän näkökulmasta erityisen tärkeitä ovat toimiva tiedonkulku, selkeät pelisäännöt ja viestinnän saavutettavuus.
Työnantajan ja esihenkilön esimerkki on ratkaisevassa asemassa. Se vaikuttaa siihen, millaisiksi työpaikan käytännöt ja ilmapiiri muotoutuvat ja miten kuulovammaisen työntekijän osallisuus ja hyvinvointi toteutuvat arjessa.
Vuorovaikutuksen sujuvuus edellyttää työyhteisön jäseniltä aikaa, joustavuutta ja halua huomioida erilaisia tarpeita. Yhteisesti sovitut toimintatavat helpottavat työskentelyä ja vähentävät väärinymmärryksiä. Kun tilanteisiin löydetään toimivia, yksilöllisiä ratkaisuja, kuulovamma ei muodostu esteeksi työssä onnistumiselle.
Avoin keskustelu ja yhteistyö
Riittävä tieto kuulovammaisuudesta on edellytys toimivalle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Koska kuulovamma ei aina näy ulospäin, sen esille ottaminen voi olla työntekijälle haastavaa. Esihenkilöllä onkin keskeinen vastuu luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä varmistaa, että tiedonkulku toimii ja tarvittavat asiat huomioidaan arjen työssä.
Avoin keskustelu kuulovammaisen työntekijän kanssa on avain toimivien ratkaisujen löytämiseen. Työntekijän on tärkeää saada itse kertoa, millaisissa tilanteissa kuuleminen on haastavaa ja millaiset toimintatavat tai apuvälineet tukevat työssä selviytymistä. Kuulovammainen henkilö on oman tilanteensa paras asiantuntija, ja hänen näkemyksiään tulee kunnioittaa yksilöllisiä ratkaisuja etsittäessä.
Usein jo pienillä, vuorovaikutusta tukevilla teoilla voidaan parantaa kohtaamistilanteiden sujuvuutta koko työyhteisössä.
Hyviä käytäntöjä vuorovaikutukseen
- Kiinnitä keskustelukumppanin huomio ennen kuin alat puhua
- Huolehdi, että kasvosi ja suun liikkeet näkyvät hyvin
- Ryhmätilanteissa varmista, että yksi puhuu kerrallaan
- Selvennä asioita tarvittaessa ja oikaise väärinkäsitykset heti
- Ota huomioon, että taustahäly vaikeuttaa kuulemista
- Puhu rauhallisesti ja selkeästi