Kuulokoje ei ole kuin silmälasit

Julkisuudessa aika ajoin verrataan kuulokojeita silmälaseihin keskustellessa säästöistä ja priorisoinnista. Jos silmälasit maksetaan itse, miksi kuulokojeiden hankinta kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon? Professori ja ylilääkäri Aarno Dietz muistuttaa Suomen Lääkärilehdessä, että vertailu on harhaanjohtava. 

Kuulonalenema ei ole pelkkä aistitoiminnan heikkeneminen, vaan etenevä kuulojärjestelmän sairaus, joka vaikuttaa kuulemisen lisäksi myös aivoihin. Kuulonkuntoutuksessa ei ole siksi kyse vain apuvälineen hankinnasta, vaan yksilöllisestä, moniammatillisesta ja pitkäjänteisestä kuntoutuksesta. Kuuloliitossa näemme jatkuvasti, kuinka suuri merkitys oikea-aikaisella kuulonkuntoutuksella on ihmisen arjessa.  

Kuulonkuntoutukseen kuuluvat muun muassa kuulon tutkiminen, kuntoutuksen suunnittelu, kuulokojeiden sovitus, muiden kuulon apuvälineiden hankinta sekä kuntoutuksen seuranta. Tutkimusnäyttö kertoo myös yhä vahvemmin kuulonkuntoutuksen merkityksestä aivoterveyteen. Hoitamaton kuulonalenema voi vaikuttaa esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen sekä lisätä muistisairauksien ja sosiaalisen eristäytymisen riskiä.  

Dietzin mukaan kuulonkuntoutus on vaikuttavaa lääkinnällistä kuntoutusta, joka tukee toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Siksi sen tulee säilyä osana julkisesti rahoitettua terveydenhuoltoa, jotta jokaisella sitä tarvitsevalla on mahdollisuus saada apua taloudellisesta tilanteesta ja taustastaan riippumatta. 

Hyvin toteutettu kuntoutus tukee terveyden lisäksi työssä ja arjessa jaksamista, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuutta elää oman näköistä elämää. Dietzin tavoin Kuuloliitto pitää äärimmäisen tärkeänä kuulonkuntoutuksen säilyttämistä osana yhdenvertaista, kansanterveydellisesti ja –taloudellisesti vaikuttavaa julkista terveydenhuoltoa 

Aarno Dietzin koko kirjoitus löytyy Suomen Lääkärilehdestä (linkki), juttu maksumuurin takana