Vammaisjärjestöt ja sisäministeriö: varautumisessa on vielä paljon kehitettävää

Jopa puolet suomalaisista voi tarvita kriisitilanteessa erityistä tukea. SuomiAreenan keskustelussa vammaisjärjestöjen ja sisäministeriön edustajat korostivat, että turvallisuus ja varautuminen eivät vielä toteudu yhdenvertaisesti kaikille.

Panelistit jakoivat yhteisen näkemyksen siitä, että kriisiviestinnässä luottamus on koetuksella ja yhtenäisiä ohjeita tarvitaan kipeästi. Työsarkaa on paljon, mikä edellyttää jatkuvaa dialogia järjestöjen, viranomaisten ja päättäjien kesken. Yhdenvertainen varautuminen tarkoittaa, että viranomaisten ohjeet ja palvelut ovat saavutettavia kaikille.

– Jopa noin puolet suomalaisista tarvitsee kriisitilanteessa apua, kun huomioidaan lapset, ikäihmiset, eri kieliä puhuvat ja erilaiset vammaryhmät, sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi kertoi.

– Jos perustarpeet eivät toteudu arjessa, niiden toteutuminen kriisissä on vielä epävarmempaa, Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen totesi.

Henkilökohtainen varautumissuunnitelma käyttöön

Omalla toiminnalla voi merkittävästi vaikuttaa henkilökohtaiseen turvallisuuden tunteeseen.
– Kriisiviestintä on tehty valtavirtaa silmällä pitäen, ja vammaisen on otettava itse aktiivinen rooli. Kuulovammaisen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuulokojeeseen on kotona riittävästi paristoja ja 112-sovellus on käytössä. Myös tärinätoiminnalla varustettu palovaroitin on syytä olla, Kuuloliiton kokemusasiantuntija Sami Virtanen painotti.

Varautumisessa myös verkostot ovat tärkeitä.
– Uskotaan omiin kykyihin ja verkostoihin kriisitilanteissa. Uskalletaan sanoa ääneen omia erityistarpeita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla on henkilökohtainen varautumissuunnitelma, jonka tekoa suosittelen, Milla Ilonen sanoi.

Omaa aktiivisuutta tarvitaan myös viranomaisviestinnän seuraamisessa. 
– Viranomaisen ohjeita tulee aina noudattaa. Jos pelastusviranomainen varoittaa droonihavainnosta ja kehottaa pysymään sisätiloissa, vaara on todellinen. Päämediat, esimerkiksi Yle, jakavat viranomaisten viestejä ja ovat luotettavia tiedonvälittäjiä. Myös omia yhteisöjä kannattaa hyödyntää kriisiviestinnässä. Vaaratilanteissa yhteisöllisyys ja halu auttaa usein vahvistuvat. Kannattaa myös herkästi pyytää apua, jos on sellaisen tarpeessa, Ira Pasi vinkkasi.

Järjestöjen asiantuntemusta tarvitaan myös jatkossa

Sisäministeriö ja vammaisjärjestöt tekevät yhteistyötä kriisivarautumisen parantamiseksi. Järjestöjen asiantuntijuus ja kokemustieto ovat avainasemassa, kun tietopohjaa kartoitetaan ja muiden maiden käytännöistä otetaan oppia. Tämä yhteistyö ja asioiden vieminen käytäntöön kuitenkin vaarantuvat, jos järjestöille suunnitellut avustusleikkaukset toteutuvat.

– Järjestöillä on asiantuntemusta ja kokemustietoa varautumiseen liittyen. Järjestöt kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun, Milla Ilonen painotti.

Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen totesi suomalaisen kulttuurin helposti etsivän syyllistä.
– Ei sorruta nyt siihen, vaan laitetaan nämä asiat viimein kuntoon. Jotta tieto tavoittaa kaikki, tarvitaan erityisesti monikanavaista viestintää.

Ira Pasi vakuutti, että järjestöjen viesti on kuultu.
– Sisäministeriö on tehnyt vammaisjärjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä, ja sitä tullaan jatkamaan. Olemme koonneet ajatuksia, konkreettisia ideoita ja ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä. Etsimme kumppanuutta, jotta asiat saadaan käytäntöön.

Haluatko kuulla keskustelun kokonaisuudessaan? 
Tallenne on katsottavissa MTV:n verkkosivuilla (Linkki)