Ollaan hetki hiljaa -kampanja

Pieni hetki ilman hälyä

Työssä ja opiskelussa huomio siirtyy jatkuvasti tehtävästä ja toimesta toiseen. Myös melu ja digihäly voivat kuormittaa, vaikka siihen ei aina kiinnittäisi tietoisesti huomiota. Keskeytyksistä palautuminen vie aikaa, kuormittaa muistia ja vaikeuttaa keskittymistä. Kun pysähdymme hetkeksi ilman ärsykkeitä, aivot saavat mahdollisuuden palautua ja keskittyä uudelleen olennaiseen. Jo viiden minuutin hiljainen hetki voi tukea keskittymistä, jaksamista ja hyvinvointia.

Kampanja kannustaa myös tarkastelemaan oman työ- tai opiskeluympäristön ääniä, keskeytyksiä ja häiriötekijöitä. Mistä melu ja häly syntyvät? Entä löytyisikö arjestasi paikka tai hetki, jossa voisit pysähtyä, hengähtää ja palautua?

Tauko on hyvinvointiteko

Tauko ei ole pois työstä tai oppimisesta. Lyhyetkin tauot voivat auttaa ylläpitämään keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja työskentelyn laatua. Ne tarjoavat mahdollisuuden palautua, jäsentää ajatuksia ja joskus löytää uusia näkökulmia käsillä olevaan tehtävään. Haastamme sinut taukoon ja hetkiin, jotka ovat pelkästään pysähtymistä, ei sometusta tai seuraavan työtehtävän suunnittelua varten.   

Hiljaisuuden monta merkitystä

Hiljaisuus voi tarjota rauhaa, keskittymistä ja palautumista, mutta sen merkitys ei ole kaikille sama. Osa kokee hiljaisuuden myönteisenä hengähdyshetkenä, kun taas toisille se voi herättää vaikeita tunteita tai muistuttaa menetyksistä ja muutoksista. Hiljaisuuden merkitys rakentuu aina ihmisen omista kokemuksista ja elämäntilanteesta. 

Keskeytykset kuormittavat 

Työssä ja opiskelussa keskittyminen katkeaa usein huomaamatta. Keskeytys voi olla puhelimen ilmoitus, sähköposti, ohi kulkeva keskustelu, kysymys kollegalta tai jokin muu huomion pois varsinaisesta tehtävästä vievä tekijä. Vaikka yksittäinen keskeytys voi tuntua vähäpätöiseltä, niiden vaikutus voi olla suurempi kuin usein ajatellaan. 

Keskeytymisestä palautuminen vie aikaa 

Keskeytyksen jälkeen tehtävään palaaminen ei tapahdu hetkessä. Vaikka huomio siirtyisi pois työstä tai opiskelusta vain lyhyeksi ajaksi, aivojen täytyy palauttaa mieleen, mitä oli tekemässä ja missä vaiheessa tehtävä oli keskeytynyt. 

Mitä vaativammasta tehtävästä on kyse, sitä enemmän aikaa ja henkistä energiaa tehtävään palaaminen voi vaatia. Keskeytys ei siis vie ainoastaan sitä aikaa, jonka itse keskeytys kestää. Sen lisäksi aikaa kuluu siihen, että ajattelu ja keskittyminen saadaan takaisin alkuperäiseen tehtävään. 

Keskeytys kuormittaa muistia 

Työtä tai opiskelutehtävää tehdessä täytyy usein pitää mielessä samanaikaisesti useita asioita, jotka liittyvät käsillä olevaan tehtävään. Kun työ tai opiskelu keskeytyy, osa tästä tiedosta täytyy säilyttää muistissa keskeytyksen ajan. 

Mitä enemmän asioita täytyy pitää samanaikaisesti mielessä, sitä suuremmaksi kasvaa riski unohtaa jotakin olennaista tai tehdä virheitä. Keskeytyksen jälkeen voi olla vaikea muistaa esimerkiksi, mitä oli juuri kirjoittamassa, mitä oli seuraavaksi tarkoitus tehdä tai mihin ajatuksenkulku oli jäänyt. 

Siksi keskeytysten vaikutus ei näy pelkästään ajankäytössä. Ne voivat vaikuttaa myös työn ja oppimisen laatuun. 

Toistuvat keskeytykset katkaisevat keskittymisen 

Yksittäisestä keskeytyksestä on yleensä mahdollista palautua melko nopeasti. Tilanne muuttuu, jos keskeytyksiä tulee jatkuvasti. 

Kun huomio siirtyy yhä uudelleen tehtävästä toiseen, keskittyminen alkaa pirstoutua. Työskentelyn rytmi rikkoutuu, ajattelun jatkuvuus katkeaa ja tehtävään syventyminen vaikeutuu. Tällöin työ tai opiskelu voi tuntua tavallista raskaammalta, vaikka itse tehtävä ei olisi muuttunut vaativammaksi. 

Toistuvat keskeytykset voivat myös lisätä kuormittumisen tunnetta ja vaikeuttaa pitkäjänteistä keskittymistä. 

Melu on jatkuva keskeyttäjä 

Melu mielletään usein vain epämiellyttäväksi ääneksi, mutta sen vaikutus liittyy myös keskeytyksiin. Erityisesti puhe, taustakeskustelut, liikenteen äänet tai muut ympäristön äänet voivat vetää huomion puoleensa silloinkin, kun niihin ei haluaisi kiinnittää huomiota. 

Ihmiset kokevat melun eri tavoin. Siinä missä toinen pystyy työskentelemään melko hälyisessä ympäristössä, toinen voi häiriintyä jo yksittäisistä äänistä tai taustakeskusteluista. Juuri tästä syystä melu voi toimia jatkuvana keskeyttäjänä. Jatkuva taustahäly voi vaikeuttaa tehtävään syventymistä ja ylläpitää tunnetta siitä, että huomio joutuu jatkuvasti vaihtamaan kohdetta. 

Tietoinen tauko kannattaa 

Työpäivän tai koulupäivän aikana huomio kohdistuu usein siihen, mitä kaikkea pitäisi saada aikaan. Tauko saattaa tuntua helposti ylimääräiseltä keskeytykseltä tai ajalta, joka on pois työnteosta ja oppimisesta. Todellisuudessa tilanne voi olla päinvastainen. Tauot eivät ole vastakohta keskittymiselle, vaan ne ovat osa sitä. 

Keskittyminen vaatii myös taukoja 

Keskittyminen vaatii energiaa. Mitä pidempään huomio täytyy pitää samassa tehtävässä, sitä enemmän se vaatii keskittymistä ja energiaa. Siksi jatkuva keskittyminen ilman taukoja ei ole useimmille ihmisille realistinen tai tarkoituksenmukainen tavoite. 

Tauko ei ole tärkeä vain mielelle. Se tarjoaa mahdollisuuden nousta ylös, vaihtaa asentoa, liikkua hetki ja huolehtia myös fyysisistä tarpeista. Lyhytkin jaloittelu, venyttely tai veden juominen voi katkaista pitkään jatkuneen paikallaanolon. Samalla mieli saa hetkeksi etäisyyttä käsillä olevaan tehtävään. 

Tauko ei siis ole merkki siitä, että keskittyminen olisi epäonnistunut. Päinvastoin. Hyvä työskentely ja oppiminen sisältävät luonnostaan myös taukoja. 

Lyhytkin tauko voi tehdä hyvää 

Tauon ei tarvitse olla pitkä ollakseen hyödyllinen. Muutamakin minuutti voi riittää katkaisemaan jatkuvan kuormituksen ja antamaan ajatuksille tilaa. 

Tietoinen tauko voi tarkoittaa monia asioita. Se voi olla kävely käytävällä, hetki ulkona, lasillinen vettä, keskustelu kollegan kanssa tai yksinkertaisesti muutama minuutti ilman näyttöä, puhelinta tai muuta tehtävää. Olennaista ei ole tauon tarkka sisältö vaan se, että huomio saa hetkeksi siirtyä pois varsinaisesta työstä tai opiskelusta. 

Tauon hyöty ei aina näy välittömästi. Joskus etäisyys käsiteltävään asiaan voi auttaa näkemään sen uudesta näkökulmasta. Moni tunnistaa tilanteen, jossa ratkaisu ongelmaan tai uusi idea syntyy kävelyllä, kahvitauolla tai keskustelussa toisen ihmisen kanssa. Hetkellinen irrottautuminen voi antaa ajatuksille mahdollisuuden järjestyä uudella tavalla ja synnyttää oivalluksia, joita ei ilman taukoa olisi syntynyt. 

Tauko ei ole menetettyä aikaa 

Tauko saatetaan joskus nähdä aikana, joka on pois työnteosta tai oppimisesta. Todellisuudessa tauko usein auttaa ylläpitämään keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja työn laatua pidemmällä aikavälillä. 

Puhelinta käytetään päivän aikana jatkuvasti, mutta harva yllättyy siitä, että se tarvitsee välillä latausta toimiakseen. Myös ihmisen keskittymiskyky tarvitsee välillä mahdollisuuden latautua. Jos kuormitusta kertyy jatkuvasti ilman taukoja, jaksaminen alkaa vähitellen heikentyä. Lyhytkin tauko voi auttaa palauttamaan keskittymistä ja valmistaa mieltä seuraavaan tehtävään. 

Tauko ei ratkaise kaikkia työ- tai opiskeluarjen haasteita. Se voi kuitenkin auttaa ylläpitämään jaksamista, tukemaan ajattelua ja luomaan edellytyksiä hyvälle työskentelylle. Siksi taukoa ei kannata nähdä menetettynä aikana. Parhaimmillaan se antaa enemmän kuin ottaa. 

Hiljaisuus koetaan eri tavoin 

Kun puhutaan hiljaisuudesta, sitä pidetään usein automaattisesti myönteisenä asiana. Hiljaisuus yhdistetään rauhoittumiseen, levollisuuteen ja palautumiseen. Kokemus ei kuitenkaan ole kaikille samanlainen. Siinä missä yksi kokee hiljaisuuden miellyttävänä hengähdyshetkenä, toinen voi kokea sen ahdistavana, surullisena tai ulkopuolisuuden tunnetta herättävänä. 

Hiljaisuus ei ole pelkästään äänten puuttumista. Sen merkitys rakentuu aina ihmisen omien kokemusten, elämäntilanteen ja ympäristön kautta.  

Hiljaisuus voi tarjota rauhaa ja tilaa 

Monelle hiljaisuus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi arjen kiireiden keskellä. Se voi luoda tilaa ajatuksille, keskittymiselle ja palautumiselle. Kun ympärillä ei ole jatkuvaa puhetta, hälyä tai muita ärsykkeitä, huomio voi hetkeksi irrota ulkoisista vaatimuksista. 

Hiljaisuus voi myös auttaa keskittymään. Oppimisessa, työssä ja monissa arjen tilanteissa rauhallinen ympäristö helpottaa huomion suuntaamista yhteen asiaan kerrallaan. Siksi monet hakeutuvat tietoisesti hiljaisiin tiloihin silloin, kun haluavat lukea, ajatella, tehdä vaativaa työtä tai vain hengähtää hetkeksi. 

Toisille hiljaisuus merkitsee ennen kaikkea vapautta jatkuvista keskeytyksistä. Se voi olla mahdollisuus olla hetken ilman vaatimuksia, ilmoituksia, keskusteluja tai muuta huomiota vaativaa toimintaa. Juuri tästä syystä hiljaisuus yhdistyy monien mielessä rauhaan, lepoon ja hyvinvointiin. 

Hiljaisuus voi herättää vaikeita tunteita 

Hiljaisuus ei kuitenkaan tunnu kaikista hyvältä. Joskus hiljaisuus voi nostaa esiin ajatuksia ja tunteita, joita kiireinen arki tai jatkuvat ärsykkeet eivät muuten tee näkyviksi. Tällöin hiljainen hetki voi tuntua levottomalta tai joskus jopa ahdistavalta. 

Hiljaisuus voi liittyä myös yksinäisyyden kokemuksiin, ulkopuolisuuden tunteeseen tai erilaisiin menetyksiin. Suru, luopuminen ja suuret elämänmuutokset voivat muuttaa sitä, miltä hiljaisuus tuntuu. Sama hiljaisuus, jonka toinen kokee rauhoittavana, voi toiselle muistuttaa siitä, mitä elämästä puuttuu tai mitä on menettänyt. 

Menetys voi liittyä esimerkiksi kuulon heikkenemiseen tai tinnitukseen. Kun ympäristön äänet eivät enää kuulu samalla tavalla kuin ennen, hiljaisuus voi saada uuden merkityksen. Se voi tarkoittaa paitsi äänten vähentymistä myös kaipuuta sellaisiin ääniin, keskusteluihin tai kokemuksiin, jotka ovat muuttuneet vaikeammin saavutettaviksi. Tällöin hiljaisuus ei välttämättä tunnu rauhalta vaan muistutukselta muutoksesta. 

Hiljaisuuden merkitykset rakentuvat kokemuksista ja tilanteista 

Hiljaisuuden merkitys ei synny pelkästään siitä, kuinka paljon tai vähän ympäristössä on ääntä. Merkitys rakentuu ihmisen omista kokemuksista, elämäntilanteesta ja siitä, millaisia tunteita hiljaisuus herättää. Hiljaisuuden arvo ei synny siitä, että kaikki kokisivat sen samalla tavalla, vaan siitä, että ihmisillä on mahdollisuus kohdata hiljaisuus omista lähtökohdistaan ja antaa sille omat merkityksensä. 

Lähteet 

Ampuja, O. (2017). Hyvä hiljaisuus. Atena. 

Bao, D. (2023). The Multiple Meanings of Silence in Social Psychology. Environment and Social Psychology, 8(3), 2058. 

Brumby, D. P., Cox, A. L., Back, J. & Gould, S. J. J. (2013). Recovering from an Interruption: Investigating Speed-Accuracy Trade-Offs in Task Resumption Behavior. Journal of Experimental Psychology: Applied, 19(2), 95–107. 

Brumby, D. P., Janssen, C. P. & Mark, G. (2019). How Do Interruptions Affect Productivity? Teoksessa C. Sadowski & T. Zimmermann (toim.), Rethinking Productivity in Software Engineering. Apress. 

Kaartinen, M. (toim.). (2015). Hiljaisuuden kulttuurihistoria. Turun yliopisto, Kulttuurihistoria. 

Kalakoski, V., Selinheimo, S., Paajanen, T., Ylisassi, H., Käpykangas, S., Valtonen, T., Turunen, J., Ojajärvi, A., Toivio, P., Lahti, H., Järnefelt, H. & Hannonen, H. (2020). SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla: interventiotutkimuksen loppuraportti. Työterveyslaitos. 

Kalela, E. (2026). “Melu rytmittää koko työpäivän” – Opettajien kokemuksia melusta ja sen vaikutuksista koulutyöhön. Kuuloliitto ry. 

Kaplan, R. & Kaplan, S. (1989). The Experience of Nature: A Psychological Perspective. Cambridge University Press. 

Koulupäivät sisältävät paljon ääniä, keskeytyksiä ja jatkuvaa toimintaa. Ollaan hetki hiljaa -kampanja tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi ilman puhetta, näyttöjä ja muita ärsykkeitä. 

Tarkoituksena ei ole saavuttaa mitään tiettyä tunnetta tai kokemusta. Hiljainen hetki antaa oppilaille mahdollisuuden huomata, miltä yhteinen pysähtyminen tuntuu osana tavallista koulupäivää. 

Koko toteutus vie noin 15-20 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon aikaa varataan yhteiseen keskusteluun. 

Toteutustapa

Johdanto

Opettaja kertoo lyhyesti kampanjasta ja hiljaisen hetken tarkoituksesta. 

Opettaja voi esimerkiksi sanoa: 

“Osallistumme Kuuloliiton Ollaan hetki hiljaa -kampanjaan. Seuraavaksi pidämme yhteisen hiljaisen hetken, joka kestää viisi minuuttia. Tarkoituksena ei ole saavuttaa mitään tiettyä tunnetta tai kokemusta, vaan pysähtyä hetkeksi ilman puhetta, näyttöjä ja koulutehtäviä.” 

Hiljainen hetki

Pidetään viiden minuutin hiljainen hetki. 

Opettaja voi esimerkiksi sanoa: 

“Voitte istua rauhallisesti omalla paikallanne. Voitte halutessanne sulkea silmänne tai vain olla hiljaa omien ajatustenne kanssa. Tarkoituksena on pysähtyä hetkeksi ilman puhetta, näyttöjä ja koulutehtäviä.” 

Hiljaisen hetken aikana: 

• ei puhuta 

• ei käytetä puhelimia tai muita näyttöjä 

• ei tehdä koulutehtäviä 

• annetaan myös muille mahdollisuus hiljaiseen hetkeen

Keskustelu

Hiljaisen hetken jälkeen kokemuksista voidaan keskustella yhdessä. 

Keskustelun tueksi voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

• Mitä huomasit hiljaisen hetken aikana? 

• Miltä viiden minuutin hiljaisuus tuntui? 

• Huomasitko jotakin sellaista, mihin et tavallisesti kiinnitä huomiota?

Opettajan palautekysely

Hiljaisen hetken jälkeen Kuuloliitto toivoo opettajan vastaavan erittäin lyhyeen palautekyselyyn, joka tulee löytymään tältä sivulta. 

Kyselyn avulla kerätään tietoa kampanjan toteutumisesta, osallistujamääristä ja opettajan havainnoista. Kiitoksena osallistumisesta kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan palkintoja.

Työpäivään kuuluu usein keskeytyksiä, melua ja jatkuvia ärsykkeitä. Ollaan hetki hiljaa -kampanja kannustaa pysähtymään hetkeksi ilman puhetta, näyttöjä ja työtehtäviä.  

Hiljainen tauko antaa mahdollisuuden huomata, miltä pysähtyminen tuntuu osana tavallista työpäivää. Hetken voi toteuttaa yksin tai yhdessä työyhteisön kanssa. Seuraavista toteutusehdotuksista voit valita itsellesi ja työyhteisöllesi sopivimman. Voitte jakaa kokemuksianne somessa tunnisteella #OllaanHetkiHiljaa.  

Miten hiljaisen tauon voi toteuttaa? 

Työpaikat ovat erilaisia, eikä hiljaista hetkeä voida toteuttaa kaikkialla samalla tavalla. Tärkeintä ei ole toteutustapa, vaan se, että mahdollisimman moni kokisi ja kokeilisi viiden minuutin häiriötöntä hiljaista taukoa ilman puhetta, näyttöjä ja työtehtäviä. 

Ennen hetken aloittamista pohdi olotilaasi ja ajatuksiasi juuri nyt. Hetken tarkoituksena on pysähtyä viideksi minuutiksi. Tämän viiden minuutin aikana ei keskustella, ei katsota näyttöjä tai kännykkää eikä mietitä työtehtäviä. Tavoitteena on irrottautua hetkeksi jatkuvasta ärsyketulvasta ja huomata, miltä tällainen häiriötön hetki tuntuu. 

Hiljaisen tauon jälkeen kokoa hetki ajatuksiasi ja vastaa kyselyyn (linkki päivittyy) hetken vaikutuksista ja tuntemuksistasi. Löydät ladattavan qr-koodin suoraan kyselyyn sivun lopusta. 

Toteutustapa 1. Hiljainen tauko kokouksen alussa, keskellä tai lopussa  

Hiljainen tauko toteutetaan osana työpaikan kokousta tai muuta yhteistä tilaisuutta. Yksi osallistujista ohjaa hetken ennen kokousta, kokouksen aikana tai sen päätteeksi. Hetken jälkeen ohjaa osallistujat vastaamaan kyselyyn, jonka jälkeen kokemuksista voidaan keskustella yhdessä. Voit käynnistää keskustelun esimerkiksi kysymyksellä: Mitä huomasit hiljaisen tauon aikana? 

Toteutustapa 2. Hiljainen tauko työvuoron yhteydessä  

Hiljainen tauko voidaan toteuttaa työvuoron alussa, työvuoron aikana tai työvuoron lopussa. Se voidaan pitää myös yhdessä asiakkaiden, asukkaiden tai muiden toimintaan osallistuvien kanssa. Hetken jälkeen vastatkaa yhdessä kyselyyn ja voitte jatkaa keskustelua kokemuksista ja tuntemuksista miltä hetki tuntui.  

Toteutustapa 3. Oma hiljainen tauko työpäivän aikana  

Voit valita itsellesi työpäivän aikana sopivan ajankohdan viiden minuutin hiljaiselle tauolle.  Voit toteuttaa hetken yksin tai vaikkapa kollegan kanssa ilman puhetta, näyttöä tai työtehtäviä. 

Toteutustapa 4. Hiljainen kävely  

Käytä viisi minuuttia rauhalliseen kävelyyn ilman puhelinta, keskustelua ja työtehtäviä. Tarkoituksena ei ole liikkua tiettyä matkaa tai vauhtia, vaan antaa ajatuksille tilaa rauhallisen kävelyn aikana. 

Kampanjassa kerätään kokemuksia lyhyellä kyselyllä, johon toivomme osallistuvien vastaavan. Kyselyn avulla osallistujat voivat arvioida hiljaisen hetken vaikutuksia ja Kuuloliitto saa tietoa kampanjan vaikutuksista. Kiitoksena osallistumisesta kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan palkintoja.

Täytä linkin kautta työpaikkasi sähköpostiosoite ja me lähetämme teille sähköisen kortin kampanjasta ja ohjeet osallistua!

Ilmoita sähköpostiosoite (linkki)

Täältä löydät kampanjan somemateriaalit ja tulostettavat qr-koodit!

Kampanjan yleiskuva (jpg)

Työpaikat:

Somekuva toimisto (jpg)

Somekuva sote (jpg)

Somekuva teollisuus (jpg)

Somekuva rakennus (jpg)

Banneri toimisto (jpg)

Banneri sote (jpg)

Banneri teollisuus (jpg)

Banneri rakennus (jpg)

Koulut: 

Infotv koulut (jpg)

Somekuva koulut (jpg)

Kuuloliitto haastoi syksyllä 2025 peruskoulut kokeilemaan, miltä yhdessä toteutettu hiljainen hetki tuntuu. Hetki tarjosi vastapainoa arjen melulle ja ärsyketulvalle. Hiljaisuuden terveyshyödyistä hyötyvät kaikki, vaikka koulumaailmassa se helposti unohtuu. 

Kouluissa melutasot nousevat herkästi ja usein huomaamatta korkeiksi. Melu ja hälinä aiheuttavat tutkitusti oppilaille ja opettajille esimerkiksi stressiä, väsymystä ja levottomuutta. Koulupäivän melu  vaikeuttaa vuorovaikutusta, heikentää keskittymiskykyä, oppimistuloksia ja hyvinvointia. Pitkäaikainen altistuminen melulle voi aiheuttaa myös kuulo-ongelmia.  

Ollaan hetki hiljaa -kampanja haastoi peruskoulut vartin elvyttävään hetkeen ilman ärsykkeitä. 

Kampanja suunnattiin ala- ja yläkouluille. Kampanja kannusti kouluja pysähtymään 15 minuutiksi täydelliseen hiljaisuuteen – ilman puhetta, ruutuja, musiikkia tai muuta ärsykettä. Tarkoitus oli luoda yhteinen rauhoittumisen hetki, joka toteutettiin itse valittuna ajankohtana kampanjaviikon 6.–10.10.2025 aikana. 

Hiljaiset hetket koettiin pääosin kivoina ja rentouttavina ja niitä haluttiin lisää. Pienelle osalle hiljaisuus oli tylsyyden huippu, jonka loppumista ei maltettu odottaa. Tämä selvisi kyselystä, johon vastasi joukko Kuuloliiton järjestämään Ollaan hetki hiljaa -kampanjaan osallistuneita oppilaita ja opettajia.  

Kampanja oli suunnattu ala- ja yläkouluille. Siinä kutsuttiin kouluja pysähtymään 15 minuutiksi täydelliseen hiljaisuuteen – ilman puhetta, ruutuja, musiikkia tai muuta ärsykettä. Kyseessä oli yhteinen rauhoittumisen hetki, joka toteutettiin itse valittuna ajankohtana kampanjaviikon 6.–10.10.2025 aikana. Kampanjan tavoitteena oli muistuttaa hiljaisuuden tärkeydestä hyvinvoinnille. Hiljainen hetki toteutettiin yli 40 koulussa.  

Kampanjaan liittyvään kyselyyn vastasi yhteensä 37 oppilasta ja kuusi opettajaa tai muuhun koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Osan vastauksista oli kirjoittanut opettaja kooten vastaukseensa koko luokan kokemuksia. Näin ollen todellinen vastaajajoukko oli suurempi. Silti näin pieni vastaajamäärä ei ole edustava otos koulujen hiljaiseen hetkeen osallistuneiden kokemuksista ja tuloksia voi pitää siksi suuntaa antavina. Lisäksi kyselyyn vastanneet ovat saattaneet olla niitä, jotka kokivat hiljaisen hetken onnistuneen. Kyselyllä saatiin kuitenkin kiinnostavaa tietoa hiljaisen hetken toteutustavoista, kokemuksista ja toiveista sekä hiljaisuuden määritelmistä. Kysely oli anonyymi ja siihen saattoi vastata Kuuloliiton sivuilla olevalla nettilomakkeella.  

Vastaajilta kysyttiin, miten hiljainen hetki toteutettiin, miltä se tuntui ja haluaisiko jatkossakin viettää hiljaisia hetkiä, ja jos, niin miksi. Yhteensä 43 vastaajasta 29 % oli 9-12 -vuotiaita, 58 % 13-16 -vuotiaita ja 13 % yli 16-vuotiaita. Jälkimmäiseen vastaajaryhmään kuuluneet olivat pääosin opettajia.  

”Aloin kirjoittamaan päässäni kirjaa” 

Mitä hiljainen hetki käytännössä tarkoitti? Yleisimmin hiljainen hetki toteutettiin luokassa. Oppilaat olivat puhumatta omalla paikallaan pulpetissa tai luokassa vapaasti paikkansa valiten. Osa kertoo makailleensa tai istuneensa luokan lattialla. Osa piti silmiä kiinni. Monissa luokissa valot sammutettiin ja ajastimesta saattoi seurata hiljaisen hetken määräajan kulumista. Yksi koulu toteutti hiljaisen hetken ruokailun yhteydessä, johon osallistui noin 120 oppilasta.  

Useimmin hiljaisuus määriteltiin tarkoittavan luokassa olevien ihmisten puhumattomuutta ja liikkumatta olemista näistä syntyvien äänten välttämiseksi. Tämä oli odotettavissa, koska kampanja nimensäkin mukaisesti kannusti olemaan hiljaa. Monissa vastauksissa myös viitattiin opettajan antamaan ohjeistukseen, joka ohjasi vahvasti tähän suuntaan. Hiljaisuus ei silti tarkoittanut kaikkien äänten poissaoloa. Oppilaiden huomio kiinnittyi tilan teknisten laitteiden, kuten ilmastointilaitteen tuottamaan ääneen, tai huonekalujen kolahduksiin, joita ei muutoin kuule tai huomata välttämättä kuunnella. 

Vastauksista avautuu hiljaisuuden määritelmään myös toinen tulkinta. Eräs vastaajaa kertoo, että ”aloin kirjoittamaan kirjaa päässäni” ja toinen vastaaja huomioi, että ”oli ihan ok välillä vähän ajatella”. Koulujen hiljainen hetki tarkoitti ainakin osalle myös sisäistä, kontemplatiivista hiljaisuutta. Monet filosofit, kuten saksalainen Arthur Schopenhauer, ovat kirjoittaneet hiljaisuuden merkityksestä syvällisen ajattelun ennakkoehtona – jonka äkillinen ääni, melu katkaisee tai jopa pilaa. Kun ei tarvitse refleksinomaisesti reagoida ulkopuolelta tuleviin ärsykkeisiin voi kääntyä sisäänpäin ja oma sisäinen maailma saa tilaa kehittyä.  

Hiljaisuus ruokkii myös luovuutta. Neurotieteissä puhutaan aivojen ”joutokäyntiverkostosta”. Ajatuksemme alkavat harhailla vapaasti, alamme unelmoida, muistella ja haaveilla. Luovuus syntyy unelmointiin ja tiedonkäsittelyyn erikoistuneiden aivoalueiden yhteistyöstä. Vastauksista huomaa, että osalla oppilaista syntyi luovia ajatuksia, kuten kirjaa mielessään kirjoittaneella vastaajalla, ja ehkä oppimiseen liittyviä oivalluksia: ”Sai hetken ajatella seuraavalla tunnilla olevaa koetta eikä enää koe jännittänyt niin paljon” kertoi eräs vastaaja. 

Rentoa menoa 

Aivan valtaosalle hiljaisuus tarkoitti mahdollisuutta rentoutua ja rauhoittua. Oppilaat kokivat hiljaisen hetken olleen ”tosi kiva” ja ”mukava” ja ”mahtava”. Eräs vastaaja kirjoitti: ”Kaikki päivän ajatukset pääsivät pois päästä, ihanaa!”. Tutkimuksista tiedetään, että hiljaisuudessa oleminen laskee verenpainetta ja sykettä ja vähentää stressihormonien eritystä. Fysiologiset muutokset liittyvät pitkälti melun poissaoloon, joka aiheuttaa muun muassa stressiä ja haittaa keskittymistä ja tehtäviin syventymistä.  

Aivan kaikki eivät kokeneet hiljaista hetkeä rentouttavana tai myönteisenä. Eräs oppilas kirjoitti: ”En tykkää olla hiljaa pitkiä aikoja, koska minusta tuntuu, että juuri silloin minun pitäisi päästä sanomaan jotain.” Muutamat vastaajat pitivät hiljaista hetkeä väsyttävänä, tylsänä, vaikeana tai tyhjänä. Yhden vastaajan mielestä hiljaisuus oli ”ok” ja toisen mielestä se ei tuntunut miltään. Yhteisvastauksissa nousi esiin myös kiukuttava, kiusallinen, nukuttava ja itkettäväkin kokemus. Negatiiviset kokemukset olivat kuitenkin selvästi harvinaisempia kuin positiiviset kokemukset.  

Lisää hiljaisia hetkiä 

Vastaajista yli 90 % tai jopa kaikki haluaisivat viettää hiljaisia hetkiä myös jatkossa (ks. kuva 1.). Nuorimpaan ikäluokkaan kuuluvat vastaajat kommentoivat pitäneensä paitsi hiljaisuuden rentouttavasta vaikutuksesta, mutta myös siitä, ettei tarvinnut tehdä koulutehtäviä tai lukea kirjaa.  

Kuva 1. Yli 90 % kyselyyn vastanneista toivoi kouluun lisää hiljaisia hetkiä.

Myös 13-16 -vuotiaat vastaajat toivoivat hiljaisia hetkiä lisää koska ”siinä saa hetken päivässä rauhoittua ja kuunnella omia ajatuksia” ja ”kerrankin ei tarvitse tehä jotain vaan voi olla hiljaa.” Koettiin myös, että hiljainen hetki auttoi opiskelua: ”Sen jälkeen jaksaa keskittyä tunnilla”. Motiivina hiljaisten hetkien jatkamiselle oli myös luokan meluisuus: ”ois hyvä jos niitä ois useemmin, ku muuten täällä on hirvee melu eikä kukaa oikee oo hiljaa.”  

Opettajien keräämissä yhteisvastauksissa mainittiin, että ”moni oppilas rauhoittui tuokion aikana, sen jälkeen oli levollisempi ilmapiiri.” Jonkun mielestä tosin jo 5 minuutin hiljainen hetki olisi ollut riittävän pitkä.  

Kyselyyn vastanneet opettajat kertoivat hiljaisten hetkien tuovan tervetullutta vaihtelua ja struktuuria kouluarkeen ja ”mahdollisuuden pysähtyä ajattelemaan kirkkaammin eri tilanteissa”. Eräs vastaaja huomioi, että ”hiljaisuuden perusteleminen on oppilaille helpompaa, kun he ovat kokeneet sen voimaannuttavan vaikutuksen”. 

Vastausten valossa kampanja näyttäytyy onnistuneena ja hiljaisia hetkiä kannattaa jatkaa. Hiljaisuus rahoitti ja rentoutti ja antoi osalle myös tilaisuuden ajatella hetken aikaa syvällisemmin ja saada uusia oivalluksia. Parhaimmillaan hiljaiset hetket edistävät työrauhaa ja luokan levollisuutta ja siten tukevat oppimista ja jaksamista.  

Hiljainen hetki toi myös tervetulleen tauon luokan ”normaaliin” ääniympäristöön, joka voi olla varsin meluisa. Melu tarkoittaa terveydelle ja viihtyvyydelle haitallista ja ei -toivottua ääntä. Monet maamme koulut ovat meluisia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia oppilaista koki koulun meluisaksi ja rauhattomaksi ainakin joskus. Melua kokeneet koululaiset kokevat päänsärkyä ja väsymystä ja keskittymisvaikeuksia muita enemmän. Onkin tärkeää, että opetustilat ovat akustiikaltaan toimivia ja oppimista tukevia.  

 Outi Ampuja 2025