Eduskuntavaalit 2027

Kuulovammaiset ihmiset käyttävät arjessaan monipuolisesti viittomakielen, kirjoitustulkkauksen, puhetta tukevien tulkkauspalvelujen sekä etätulkkausratkaisujen yhdistelmiä. Tulkkauspalvelut mahdollistavat opiskelun, työnteon, asioinnin, harrastamisen, sosiaaliset suhteet ja osallistumisen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

Eri elämänvaiheissa tulkkauspalvelujen merkitys korostuu eri tavoin. Lapset ja nuoret tarvitsevat toimivia tulkkauspalveluja varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla oppimisen, identiteetin ja osallisuuden tueksi. Työikäisille tulkkauspalvelut ovat edellytys yhdenvertaiselle työelämäosallistumiselle, työllistymiselle ja uralla etenemiselle. Ikääntyvien kuulovammaisten kohdalla tulkkauspalvelut tukevat itsenäistä arkea, sosiaalisten suhteiden säilymistä ja hyvinvointia sekä ehkäisevät syrjäytymistä. 

“Ilman tulkkausta ja tekstitystä jää helposti kokouksissa ja työelämässä ulkopuolelle. Kuulovamma ei näy, ja siksi se unohtuu – seuraukset olen minä.”

Hoitotakuun on koskettava myös kuulokojeen uusijoita ja jo palvelujen piirissä olevia. Kuulonkuntoutus ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan elämänmittainen prosessi. Kuulokojeet kuluvat, teknologia kehittyy ja käyttäjän kuulo sekä elämäntilanne muuttuvat. Jos kojeen uusiminen viivästyy, kuulovammainen voi joutua selviytymään arjessa puutteellisella tai toimimattomalla apuvälineellä, mikä vastaa käytännössä hoidon katkeamista. 

Kuulonkuntoutus ei ole kertapäätös. Kun kuulokoje ei toimi tai sen uusiminen viivästyy, työkyky ja jaksaminen romahtavat nopeasti.

Vammaisjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava YK:n vammaissopimuksen mukaisesti, jotta ne voivat aidosti edistää vammaisten ihmisten osallisuutta, oikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Järjestöt eivät ainoastaan täydennä julkisia palveluja, vaan ovat monille vammaisille ihmisille keskeinen tiedon, tuen ja vaikuttamisen kanava. 

Paikalliset ja valtakunnalliset yhdistykset luovat yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kuuloliitto tuo myös kuulovammaisten näkökulman lainsäädäntöön, palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Järjestöjen avulla päättäjillä ja viranomaisilla on käytössään kokemusperäistä tietoa, jota ilman palvelujärjestelmän puutteet ja epäoikeudenmukaisuudet jäävät helposti näkymättömiksi. 

”Ei mitään meistä ilman meitä”

Riittävä ja ennakoitava rahoitus on edellytys sille, että Kuuloliitto ja muut vammaisjärjestöt voivat hoitaa tehtävänsä pitkäjänteisesti ja yhdenvertaisesti koko maassa. Ilman turvattuja toimintaedellytyksiä vaarantuvat niin vertaistuki, vaikuttamistyö kuin kuulovammaisten oikeuksien toteutuminen käytännössä.

Esteettömyyttä koskeva sääntely on koottava, yhdenmukaistettava ja vahvistettava eri lakeihin, jotta velvoitteet ovat selkeitä ja tosiasiallisesti toimeenpantavissa. Nykyinen hajanaisuus johtaa epätasaisiin käytäntöihin ja siihen, että esteettömyys toteutuu sattumanvaraisesti eri puolilla maata ja eri palveluissa. 

Tarvitaan valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisesta sekä siitä, miten vammaisten henkilöiden perusoikeudet toteutuvat nykyisessä lainsäädännössä. Esteettömyys on kirjattava velvoittavaksi periaatteeksi kaikkeen päätöksentekoon, lainsäädännön valmisteluun, julkisiin hankintoihin, palvelujen järjestämiseen ja valvontaan. 

”Tilojen ja viestinnän kuuloesteellisyys syrjäyttää arjesta ja osallisuudesta”

Sääntelyssä on tunnistettava ja huomioitava kuuloesteettömyys omana kokonaisuutenaan. Tämä tarkoittaa käytännössä velvoitteita äänensiirtoratkaisujen (kuten induktiosilmukoiden ja muiden kuuntelujärjestelmien), tekstityksen ja selkeän viestinnän toteuttamiseen julkisissa tiloissa, palveluissa, tapahtumissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Kuuloesteettömyys ei saa jäädä yleisen esteettömyyspuheen varjoon, vaan sen on oltava näkyvä ja mitattava osa sääntelyä ja sen toimeenpanoa. 

Poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa kuten pandemioissa, turvallisuustilanteen kiristymisessä, häiriötilanteissa ja vakavissa onnettomuuksissa, kuulovammaisten ihmisten oikeus saada tietoa, palveluja ja tukea ei saa vaarantua. Kriisiviestinnän, viranomaistiedottamisen ja päätöksenteon on oltava saavutettavaa kuulovammaisille kaikissa tilanteissa.  

Käytännössä tämä tarkoittaa reaaliaikaista tekstitystä, tulkkausta, selkeää kieltä sekä kuuloesteettömiä digi‑ ja viestintäratkaisuja kaikessa virallisessa tiedottamisessa. Puutteellinen saavutettavuus kriisitilanteissa voi johtaa tiedon katkeamiseen, väärinymmärryksiin ja vakaviin turvallisuusriskeihin kuulovammaisille ihmisille.  

“Kun viestintä ei ole tekstitystä tai selkokielistä, tieto katkeaa kokonaan. Kriisissä se ei ole vain epämukavaa vaan vaarallista.”

Kuulovammaisten osallisuus on varmistettava myös poikkeusoloihin varautumisessa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Esteettömyys ja saavutettavuus on sisällytettävä osaksi valmiuslainsäädäntöä, varautumissuunnitelmia ja kriisijohtamista, ei vasta kriisin jo alettua.  

Kuulovammaisten oikeus tiedonsaantiin, osallisuuteen ja turvaan on toteuduttava kaikissa olosuhteissa.