Kuulon kuntoutuspolku

Kuulon ensisijainen kuntoutusvastuu on maassamme julkisella terveydenhuollolla. Aloite kuulonkuntoutukseen tulee yleensä perusterveydenhuollosta tai työterveydenhuollosta, mutta jossakin tapauksessa sen saattaa antaa myös yksityinen taho.  

Ensimmäinen askel kuulonkuntoutuspolulla otetaan perusterveydenhuollossa, missä tehdään perus kuulontutkimus. Käynnillä tarkastellaan asiakkaan kuuloon liittyvät ongelmat, sosiaalinen tilanne, toiminnan rajoitukset sekä asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset. Perustutkimukset sisältävät korvien tarkistukset sekä suppean, puhetaajuusalueella tutkittavan äänesaudiometrian. Jos näissä tutkimuksissa todetaan asiakkaalla elämää häiritsevä kuulon heikkeneminen sekä diagnosoidaan kuulon alenema, tehdään hänelle lähete erikoissairaanhoitoon.  

Erikoissairaanhoidossa asiakkaalle tehdään kliiniset tutkimukset sekä kuulontutkimus. Näiden perusteella audiologi tai korva-, nenä- tai kurkkutautien erikoislääkäri tekee päätöksen apuvälinekuntoutuksesta, jonka jälkeen asiakkaalle luovutetaan hänen tarpeisiinsa sopiva yksilöllinen kuulon apuväline sairaalan kuulokeskuksesta tai -asemalta. Asiakkaalle voidaan hyvinvointialueen käytänteistä riippuen myöntää myös maksusitoumus yksityiselle kuulon apuvälineiden palveluntuottajalle. Julkiset apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomat.

Kuulokojeen sovitusprosessiin sisältyy useita käyntejä kuulokeskuksessa tai- asemalla. 

Kuulontutkimuksia tarjoavat myös yksityiset palveluntuottajat. Heiltä voi hankkia sekä kuulokojeita että muita kuulon apuvälineitä. Palvelut ja kuulon apuvälineet ovat tällöin maksullisia, ellei asiakkaalla ole julkisen terveydenhuollon tai vakuutusyhtiön maksusitoumusta yksityiselle palveluntuottajalle. On hyvä muistaa, että jos asiakas hankkii apuvälineen itse omalla kustannuksellaan, on apuvälineen huoltovastuu myös asiakkaalla itsellään.  

Kuntoutusohjaus

Kuulokeskuksissa työskentelevät kuntoutusohjaajat kartoittavat asiakkaan kokonaistilanteen ja kuulon muiden apuvälineiden tarpeen sekä auttavat esimerkiksi Kelan etuuksien tai tarvittaessa muiden palveluiden haussa. Kuntoutusohjaajaan voi olla yhteydessä asiakkaan itsensä lisäksi myös läheiset, työnantaja, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tai muut viranomaiset.

Lasten ja nuorten kanssa keskitytään varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatinvalintaan sekä jatko-opintoihin liittyviin kysymyksiin. Työikäisten kohdalla korostuu ennen kaikkea työelämään pääsyn turvaaminen, työssä pärjäämisen tukeminen sekä asiakkaasta riippuen eläkemahdollisuuksien kartoittaminen. Turvallisen elinympäristön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen ovat erityisesti ikääntyneiden asiakkaiden keskiössä. 

Lisätietoa kuntoutusohjauksesta Kuulotalon verkkosivuilta Kuulon kuntoutusohjaus