Kuuloliiton eduskuntavaaliteesit 2019


1. Kuulovammat tunnistettava ajoissa ja kuulokojesovituksia lisättävä

2. Kuulovammaisten työelämään pääsy ja työelämässä pysyminen on turvattava

3. Julkisten ja digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia ja monikanavaisia

4. Kuuloyhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytykset turvattava kaikilla osallistumisen tasoilla

Teeseistä tarkemmin alempana.

Eriasteisesti kuulovammaisia henkilöitä on Suomessa yli 800 000. Arviolta joka kymmenennellä työikäisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Huonon kuulon hoitokeinona ovat pääasiassa kuulemisen apuvälineet, kuten kuulokoje ja sisäkorvaistute.

Kuulonkuntoutuksen palvelut tarvitsevat lisäresursseja väestön ikääntymisen myötä.

Julkisten ja muiden palvelujen tulee olla kuulovammaisille esteettömiä ja saavutettavia. Henkilökohtaisten kuulemisen apuvälineiden tarjoamisen lisäksi tulee myös poistaa kuulovammaisten osallistumista haittaavat esteet, esimerkiksi tiedonsaannissa.

Eduskuntavaaliteesit


1. Kuulovammat tunnistettava ajoissa ja kuulokojesovituksia lisättävä


Erityisesti aikuisten kuulo-ongelmat tunnistetaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla liian myöhään ja riittämättömästi. Suomessa tehdään Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna väestötasolla vähemmän kuulokojesovituksia ja kuulokojeen käyttäjiä on vähemmän.

  • Tietoa huonosta kuulosta ja sen terveydellisistä vaikutuksista on lisättävä sekä panostettava kuulovian varhaiseen toteamiseen, erityisesti ikääntyneillä. Ikääntyneiden kuulo tulee seuloa.
  • Kuulonkuntoutuksen resursseja on lisättävä (audionomit, kuntoutusohjaajat, kuuloyhdyshenkilöt), jotta myös kuulokojeen käytön seurantaan, jälkiohjaukseen ja muuhun tukeen voidaan panostaa.
  • Audionomikoulutus on vakiinnutettava pysyväksi tutkintoon johtavaksi koulutukseksi, jotta kuulonkuntoutuksen kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata riittävällä määrällä osaavia audionomeja.
  • Kuulovammaisten apuvälineisiin panostaminen ja myönteinen suhtautuminen ovat investointeja väestön hyvinvointiin ja osallisuuteen.
  • Harvinaisiin kuulovammaryhmiin kuuluvien kuulonkuntoutuksen tarpeet tulee tunnistaa, jotta he pääsevät yhdenvertaisesti palvelujen piiriin.

Blogi: Audionomikoulutus pitää vakiinnuttaa tutkintoon johtavaksi koulutukseksi

2. Kuulovammaisten työelämään pääsy ja työelämässä pysyminen on turvattava


Työikäiset kuulovammaiset kohtaavat vielä esteitä työelämään osallistumisessa ja heidän mahdollisuuksiaan työntekoon on tuettava.

  •  Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen tulee toimia saumattomasti ja tukea työikäistä kuulovammaista jatkamaan työelämässä.
  • Kuulemista helpottavia ja jaksamista tukevia työolosuhteiden mukautuksia on toteutettava käytännössä ja lisättävä työnantajien ja työntekijöiden tietoa työolosuhteiden järjestelytuesta.
  • Kelan järjestämän työelämätulkkauksen on toimittava saumattomasti kuulovammaisen työntekijän osalta.
  • Palkkatuen käyttöä on lisättävä vammaisten henkilöiden työllisyyden tukemiseksi.
  • Osatyökykyisille tie työelämään –hankkeen toimintaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseksi on jatkettava

3. Julkisten ja digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia ja monikanavaisia


Tiedonsaannin yhdenvertaisuus ei toteudu vielä kuulovammaisten tarvitsemissa julkisissa ja digitaalisissa palveluissa.

  • Saavutettavuus on otettava huomioon julkisia ja digitaalisia palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä
  • Asiointipalveluissa on varmistettava viestinnän saavutettavuus ja monikanavaisuus
  • Julkisten toimijoiden verkkotallenteet ja suorat verkkolähetykset tulee tekstittää.
  • Suorat lähetykset tulee tekstittää ensiesityksen yhteydessä vuodesta 2020 eteenpäin.
  • Tekstityksen laatuun tulee panostaa.
  • Kaikki kotimaiset elokuvat tulee tekstittää. Elokuvateatterien on esitettävä enemmän tekstitettyjä kotimaisten elokuvien näytöksiä.
  • Päivystysapu 116117 –puhelinpalvelun rinnalle palvelun tulee olla saatavilla myös chat- ja tekstiviestipalveluna.

4. Kuuloyhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytykset turvattava kaikilla osallistumisen tasoilla


Järjestöt ja kuuloyhdistykset kohtaavat kasvavia odotuksia toiminnalleen samaan aikaan kun niiden toimintamahdollisuuksia on heikennetty. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä tutut yhteistyön tekemisen rakenteet muuttuvat.

  • Maakuntien järjestöyhteistyörakenteita luotaessa on varmistettava, että myös niillä paikallisyhdistyksillä, joiden toiminta perustuu pelkästään vapaaehtoistyöhön, on mahdollista päästä mukaan yhteistyöhön.
  • Valtakunnallisilla sosiaali- ja terveysalan järjestöillä tulee olla mahdollisuus päästä mukaan maakunnalliseen järjestöyhteistyöhön sekä lainsäädännön valmisteluun sen eri vaiheissa.
  • Maakuntien ja kuntien tulee myöntää kuuloyhdistyksille avustuksia ja maksuttomia toimitiloja.
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustusjärjestelmää tulee kehittää yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kunnioittaen järjestöjen autonomiaa ja pyrkien hallinnollisen taakan keventämiseen.

Nuorten teesi

Kuulovammaisen nuoren onnistunut opintopolku estää syrjäytymistä ja tukee työelämään pääsyä. Onnistuneeseen koulutus- ja työelämäpolkuun kuuluvat toimivat kuntoutuspalvelut, vertaistuki ja työnantajien positiivinen asenne palkata rohkeasti huonokuuloisia nuoria.

Kuuloliiton vaaliteesit, pdf

Alkuun >