Kysymyksiä ehdokkaille

Tällä sivulla julkaistaan ehdokkaiden vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?

Ehdokas, tutustu Kuuloliiton vaaliteeseihin. Lähetä vastauksesi ja kasvokuvasi sähköpostilla: annina.virta@kuuloliitto.fi

Lisätietoja: anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, puh. 050 303 4841

Ehdokkaiden vastauksia

Sosiaalidemokraatit, SDP

Tarja Filatov, kansanedustaja, toimittaja-tiedottaja
Vaalipiiri: Häme
Puolue: Sosiaalidemokraatit

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Kuulonkuntoutus pitää ymmärtää  terveydenhuolloksi, joka ehkäisee kasautuvia vaikeuksia. Tarvitaan lisää osaamista, tietoa kohderyhmille ja riittävä valtion tuki.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Tuki työnhaussa, työympäristön ja tehtävän mukautukset, työllistymisen tuet ja koulutus.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Laisäädännöllä, joka velvottaa palvelutuottajat rakentamaan saavutettavuutta, koulutusta ja osaamista lisäämällä.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Kata-Hämeessä olen edistänyt järjestöfoorumia. Konseptia pitää kehittää ja järjestöjen äänen kuuluvuutta vahvistaa.
_____

Sirkku Hildén, terveydenhoitaja, YAMK
Vaalipiiri: Häme
Puolue: Sosiaalidemokraatit

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Rahoitus on varmistettava valtion toimesta ja riittävään henkilöstön koulutukseen on panostettava.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Varmistamalla kuulovammaisten henkilöiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen koulutukseen, tukeen, riittäviin tukipalveluihin ja apuvälineisiin, kouluttamalla työnantajia sekä asenteiden että tiedon osalta ja tukemalla työnantajien työllistämistä.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Digitaalisilla palveluilla, tekstityksellä sekä tulkkauksen avulla.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Järjestöt on otettava mukaan heti alusta lähtien suunnittelemaan palveluja ja heitä on kuultava asiantuntijoina myös pysyvästi esimerkiksi asiakasraatien kautta.  Paikallisten yhdistysten rahoitus on turvattava.
________

Antti Vuolanne, Yhteiskunnallisten aineiden opettaja, VTM
Vaalipiiri: Satakunta
Puolue: Sosiaalidemokraatit

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Tiedotusta, alan ammattilaisten koulutusta ja palveluihin pääsyä tulee lisätä

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Työolosuhteita pitää uudistaa, samoin työterveyshuoltoa. Tulkkauspalveluja paremmin saataville.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Vaikka kuulon alenemista on monilla, ei tätä ymmärretä vielä. Palveluja voidaan parantaa ja apuvälineitä. Tekstitys yleiseksi.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Asia tulee kunnissa ja maakunnissa ottaa ykkösasiaksi. Kuuloyhdistykset mukaan, asiantuntijoiksi!

Keskusta

Riikka Turunen, röntgenhoitaja
Vaalipiiri: Kaakkois-Suomi
Puolue: Keskusta

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Luomalla riittävät resurssit kuulontutkimukseen sekä kuulokojeen sovitukseen ja käytön seurantaan. Audionomien koulutusmääriä tulee lisätä ja huolehtia heidän riittävästä määrästä koko maassa. On myös tärkeää tunnistaa alentuneen kuulon aiheuttamat ongelmat ja ohjata apua tarvitsevat hoidon piiriin.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Toimivat ja oikea-aikaiset terveydenhuollon palvelut. Työolosuhteiden muokkaus ja järjestely kuulovammaiselle sopivaksi sekä palkkatuen käyttäminen kuulovammaisten työllistämiseen kuten muidenkin vammaisten kohdalla. Pysyminen työelämässä mukana on tärkeää kuulovammasta huolimatta.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Luomalla riittävästi verkkoon videomateriaalia, jota on tekstitetty.  Tv-lähetysten ja elokuvien tekstittäminen.  Julkisiin tiloihin kuulokojeen käyttöä tukevia induktiosilmukoita. Tarvittaessa tulkkauspalvelut esim. terveydenhuollossa ja asioinnissa avuksi.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Koordinoimalla yhdistykset sekä tuomalla heidän yhteystiedot kaikille terveydenhuollon henkilöiden tietoon niin julkisen terveydenhuollon piiriin sekä työterveyshuoltoon. Ottamalla yhdistyksen mukaan suunnittelemaan toimintaa maakunnissa. Mielestäni maakunnaan alueella toimivien yhdistysten yhteystiedot tai linkki yhdistyksen sivuille tulisi löytyä sote-kuntayhtymän sivuilta helposti.
_____

Merja Niemi, erikoissairaanhoitaja, YAMK
Vaalipiiri: Varsinais-Suomi
Puolue: Keskusta

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Eduskunnan myöntämien määrärahojen turvin Kelan järjestämänä.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Asiaan liittyvän tiedon, koulutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen lisääminen.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Laajennetusti, tulkkausta sekä erilaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä.
Asian kehittämistä esim. hankkeina, projekteina tai opinnäytetöinä.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Ottamalla yhteyttä oman maakunnan valtuutettuun ja tuomalla asiaa intensiivisesti esille.

Vihreät

Hanna-Kaisa Lähde, nuorisotyöntekijä, kulttuurituottaja, AMK
Vaalipiiri: Kaakkois-Suomi
Puolue: Vihreät

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Mielestäni resurssien turvaaminen pitää hoitaa valtion toimesta. Mikäli alan ammattilaisia on vaikea saada, tulisi heidän koulutuspaikkojaan lisätä.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen kaikenlaisille oppijoille on keskeistä.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Viittomakielen tulkkaus on erittäin tärkeää. Humanistinen ammattikorkeakoulu kouluttaa ammattipäteviä viittomakielen tulkkeja.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Meillä Kymenlaaksossa ne varmistetaan Kymsoten kautta. Etelä-Karjalassa Eksoten kautta. Etelä-Savossa Essoten kautta. Uskon, että sotekuntayhtymät pystyvät turvaamaan laajemmat ja kattavammat palvelut yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Jatkossa resurssien jako kulkee kuntayhtymän kautta myös Kymenlaaksossa.
______

Johanna Karimäki, DI, kansanedustaja
Vaalipiiri: Uusimaa
Puolue: Vihreät

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Määrärahojen tason on oltava riittävä. Se parantaa osallisuutta ja hyvinvointia.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Työpaikkojen on oltava esteettömiä, jotta kaikki työntekijät kokevat kuuluvansa työyhteisöön. Edistetään anonyymiä rekrytointia ja markkinoidaan paremmin työnantajille mahdollisuudesta saada tukea kohtuullisten mukautusten tekemiseen työolojen saamiseksi esteettömiksi. Vahvistetaan tulkkauspalvelujen ja apuvälineiden saatavuutta.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Pitää huolehtia lainsäädännöllä ja asetuksin, että digitaalisessa mediassa on tekstitykset. Vahvistetaan viittomakielen asemaa palveluissa.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Soteuudistukseen tulee ottaa valmisteluvaiheessa mukaan kolmannen sektorin järjestöt. Maakunnissa on myös päätöksenteossa oltava osallisena vammaisneuvostot. Järjestöjen tuottamat palvelut ja vertaistuki tulee ottaa vahvasti mukaan palvelujärjestelmään ja palveluja tulee saada viittomakielellä. Korotetaan reilusti tukea kansalaisjärjestöille.
________

Saara Huhmarniemi, Filosofian tohtori, tutkija
Vaalipiiri: Uusimaa
Puolue: Vihreät

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Poliittiset päätökset ovat valintoja ja kuntouttava toiminta on usein kannattavaa myös taloudellisesta näkökulmasta. Kuulonkuntoutuksella voidaan vahvistaa ihmisten omaa toimintakykyä, joka maksaa itsensä takaisin esimerkiksi jos henkilö voi toimia työelämässä kuntoutuksen ansiosta.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Kuulovammaisten tukirakenteita on vahvistettava niin että esimerkiksi riittävien palvelujen saatavuudesta ei muodostu este työllistymiselle tai työssäkäynnille. Osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa esimerkiksi palkkatuella. Perustulo on myös yksi ratkaisu, jolla voidaan luoda joustavuutta työelämään.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Viestintäpalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava paremmin huomioon monikanavaisuus ja tekstitysten määrään ja laatuun on panostettava nykyistä enemmän.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Kolmannen sektorin tekemä työ on arvokas resurssi, jota ei riittävästi tunnisteta. Yhdistyksille suunnatun sekä rahallisen että hallinnollisen tuen määrää pitäisi lisätä. Yhdistykset tulisi ottaa vahvemmin osalliseksi maakunnallista vaikuttamistyötä.
______

Kati Juva, erikoislääkäri
Vaalipiiri: Helsinki
Puolue: Vihreät

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Taloudellisissa resursseissa on pitkälti kyse poliittisesta tahdosta. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon budjetti ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri suhteessa muihin Euroopan maihin. Säästöä voidaan hakea yritystuista ja ympäristölle haitallisen toiminnan verottamisesta. Toki myös digitalisaation ja tekniikan avulla voitanee tilannetta helpottaa.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Yksi tärkeä asia on tietenkin asennekasvatus. Työnantajien keskuudessa on edelleen liikaa ennakkoluuloja. Syrjintä opinnoissa on kiellettävä ja tarvittavat tukitoimet ja tekniikka järjestettävä. Tulevalla hallituskaudella tulee laatia positiivisen diskriminaation toimintaohjelma vammaisten työllisyyden parantamiseksi. Tämä edellyttää lisäresursseja kuten palkkatukea kuulo- (ja muita) vammaisia palkkaaville työnantajille. Sosiaaliturvan tulee olla aina kannustavaa (siksi perustulo). Työelämän joustoja on kehitettävä. Tekniikan kehitys esimerkiksi kuulolaitteissa ja puhelimissa voi palvella myös parempaa työllistymistä.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Digiesteettömyys on aivan välttämätöntä. Kaikissa verkkopalveluissa tulee olla tieto myös tekstinä ja kaikki videot tulee tekstittää ammattitaidoilla, ei puheentunnistusohjelmalla. Tekniikkaa tulee kehittää sekä äänentoistossa että puheentunnistuksessa.  Yhteiskunnan pitää korvata ja tukea ennakkoluulottomasti uuden teknologian käyttöönottoa.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Jos ja kun maakuntauudistus joskus toteutuu (luultavasti jonkinlaiset itsehallintoalueet ovat tulossa, vaikka määrästä ei vielä tietoa eikä niiden muista kuin sote-tehtävistä), jää merkittävä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (HYTE-työ) silti kunnille. Näin ollen kunnille on varatta riittävät resurssit myös järjestöjen tukemiseen.

Kun maakuntia ja niiden toimintaa seuraavassa vaiheessa suunnitellaan, on välttämätöntä saada kolmas sektori ja järjestöt mukaan jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Järjestöjen rahoitus on turvattava joko kunta- tai maakuntatasolla.

Perussuomalaiset

Ville Tavio, lakimies, yrittäjä
Vaalipiiri: Varsinais-Suomi
Puolue: Perussuomalaiset

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Verovarojen käyttö on poliittinen arvovalinta. Kuulonkuntoutuksen resurssit tulee turvata, sillä se on yhteiskunnalle hyödyllistä varojen käyttöä.
En kannata valtion velkaantumisen jatkamista. Varmistaisin jaettavat resurssit säästämällä maahanmuutosta ja EU:n byrokratiasta.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Kuuloliiton eduskuntavaaliteesit ovat hyviä. Pidän itse tärkeimpänä työolosuhteiden sovittamista kuulovammaiselle sopivaksi. Tähän voitaisiin antaa yrityksille tukea. Lisäksi palkkatukea tulisi lisätä.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Aloitin tekstittämään omia eduskuntapuheenvuorojani internetissä, kun kuuro ystäväni pyysi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki uutislähetykset tekstitetään realiaikaisesti. Näin voitaisiin toimia Suomessakin. Olen tässä kuuloliiton kanssa samaa mieltä.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Kolmannen sektorin toimijoista kannattaa pitää huolta niin kunta- kuin valtakunnantasolla. En kannata sote-kokonaisuudistusta, mutta jos sitä jatketaan niin järjestöt tulee huomioida paremmin.
____

Kauko Tuupainen, talousneuvos, eläkeläinen
Vaalipiiri: Keski-Suomi
Puolue: Perussuomalaiset

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Lisätään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Kuuloaseman henkilökuntaa.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
1) Hyvät apuvälineet, 2) Vähennetään ennakkoluuloja, 3) Lisää työpaikkoja

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Lisää hyviä sähköisiä palveluja.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Lisääresursseja paikallisyhdistyksille. Esimerkiksi palkkatuella palkattuja henkilöitä yhdistykseen.

Vasemmistoliitto

Anna Kontula, kansanedustaja, YTT
Vaalipiiri: Pirkanmaa
Puolue: Vasemmistoliitto

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Uuden hallituksen pitäisi ensitöikseen perua harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojen leikkaukset. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nosto, useiden indeksien jäädytykset sekä muut pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset, jotka monesti osuvat erityisesti vammaisiin ihmisiin, tulisi perua.

Me vasemmistoliitossa olemme sitoutuneet Ei myytävänä -kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Kelan tulisi käydä läpi kuntoutuspalvelujen hankintatapa, kilpailutus, ja sen vaikutukset kuulovammaisten kuntoutuksen laatuun. Tämän lisäksi tulisi huomioida kuntoutuksen vaatima erityisosaaminen koulutusresursseissa. Ennen kaikkea vammaisilla ihmisillä tulisi olla oikeus päättää itseään koskevista asioista.

Resurssit ovat viimekädessä budjettikysymys, eli paljonko tuleva hallitus on valmis investoimaan kuntoutustarpeen resursseihin. Me vasemmistossa katsomme, että kuntouttavalla ja ennakoivalla työllä säästetään yhteiskunnan varoja, eivätkä se siksi ole järkevä tai oikeudenmukainen leikkauskohde.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Palkkatuen lisääminen, sosiaalisten yritysten tukeminen sekä yleisen asenneilmapiirin parantaminen suopeammaksi kuulovammaisten työllistymiseksi.
Lisäksi eri kuulovammaisten palvelujen tulee toimia saumattomasti ja näin tukea kuulovammaisia työelämässä.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Kehittyvä teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Julkisissa palveluissa tulisikin aina huomioida palveluiden saatavuus erityisryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa kuulovammaisten kohdalla tekstitysten lisäämistä sekä erilaisten uusien digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoa.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Mikäli maakuntamalli joskus saadaan, tulee varmistaa, että myös niillä paikallisyhdistyksillä sekä valtakunnallisilla sosiaali- ja terveysalan järjestöillä tulee olla mahdollisuus päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön sekä lainsäädännön valmisteluun.
____

Antti Holopainen, ylilääkäri, eläkeläinen
Vaalipiiri: Häme
Puolue: Vasemmistoliitto

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Väestölle suunnattavaa tietoa heikentyneen kuulon vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin ja kuulovammaisen toimintakykyyn on lisättävä sekä panostettava kuulovian varhaiseen toteamiseen, erityisesti ikääntyneillä. Kuulonkuntoutuksen resursseja on lisättävä. Kuulokuntouksen henkilökunnan koulutus on vakiinnutettava pysyväksi tutkintoon johtavaksi koulutukseksi, että voimme varmistaa riittävän määrän osaavaa ammattihenkilökuntaa.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeisintä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?

  • Työoloja on kehitettävä siten että kuulovammaiset selviävät entistä paremmin työelämässä. Työnantajien ja työntekijöiden tietoa työolosuhteiden järjestelytuesta kuulovammaisten työolojen kehittämiseksi on lisättävä.
  • Kelan järjestämän työelämätulkkaus on saatava toimimaan saumattomasti työyhteisöissä, joissa työskentelee kuulovammaisia.
  • on lisättävä palkkatukea vammaisten henkilöiden työllisyyden parantamiseksi

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?

  • Saavutettavuus on otettava huomioon palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä julkisella sektorilla
  • Verkkotallenteet ja suorat verkkolähetykset tulee tekstittää.
  • päivystysapu tulee olla saatavilla.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?

  • On varmistettava, että paikallisyhdistykset, joiden toiminta perustuu pelkästään vapaaehtoistyöhön, on mahdollista päästä mukaan yhteistyöhön.
  • Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tulee päästä mukaan maakunnalliseen järjestöyhteistyöhön sekä lainsäädännön valmisteluun sen eri vaiheissa.
  • Maakuntien ja kuntien tulee myöntää kuuloyhdistyksille avustuksia ja maksuttomia toimitilat. Avustusjärjestelmää tulee kehittää yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.

Liike Nyt

Juha Paulus Tepsa, yrittäjä, toimitusjohtaja
Vaalipiiri: Lappi
Ryhmä: Liike Nyt

1. Miten varmistetaan riittävät resurssit kuulonkuntoutukseen kuntoutustarpeen kasvaessa?
Kuulonkuntoutus on miellettävä osaksi perusterveydenhuoltoa, ja tarvittava rahoitus tulee huomioida perusterveydenhuollon budjetoinnissa. Lisäksi täydentävää rahoitusta voitaisiin kanavoida terveyttä ylläpitävien mekanismien, kuten KELA:n avustusten kautta.

Lisäämällä ammatillista koulutusta ja kuulonkuntoutusta kaiken ikäisten ihmisen yhdenvertaisuutta, yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia ja aktiivisuutta voidaan parantaa. Riittävällä terveudenhuollon resurssoinnilla ehkäistään huonokuuloisten syrjäytymistä ja eristäytymistä yhteiskunnasta sekä huonokuuloisuuden välillisesti aiheuttamien muiden sairauksien, kuten muistisairauksien ja mielenterveysongelmien lisääntymistä.

2. Mitkä ovat mielestäsi kolme keskeistä keinoa edistää kuulovammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista?
Kuulonkuntoutuksella voidaan parantaa henkilöiden sopeutumista ja jokapäiväistä osallistumista niin opiskelussa kuin työelämässäkin.

Lisäämällä oppilaitosten ja työnantajien tietoisuutta kuulovamman vaikutuksista ihmisen jaksamiseen ja työtehokkuuteen ehkäistään syrjintää ja ennakkoluuloja huonokuuloisia kohtaan. Terveyshuollon ja erikoissairaanhoidon osaamista ja tietämystä kehittämällä parannetaan kuulovammaisen menestymistä ja jaksamista opiskelussa ja työelämässä mm. olosuhteiden ja työtehtävien sopeuttamisten sekä erilaisten apuvälineiden käytöllä. Julkinen tuki ja satsaukset opiskelu- ja työympäristön sopeuttamiseen maksavat itsensä korkoineen takaisin lisääntyneen työvoiman, pidentyneen työuran ja parantuneen työkyvyn kautta.

3. Miten edistäisit viestinnän saavutettavuutta kuulovammaisille eri palveluissa?
Saavutettavuutta voitaisiin parantaa toki lainsäädännönllä, mutta tehokkaampaa olisi saada palveluiden tuottajat tiedottamisen ja neuvonnan avulla ymmärätämään, kuinka valtava osa palveluiden käyttäjistä hyötyisi saavutettavuuden parantamisesta. Kehittämällä saavutettavuutta parannetaan samalla muidenkin käyttäjäryhmien kokemaa esteettömyyttä. Saavutettavuuden parantaminen tulisi nähdä kilpailuetuna ja osana yhteiskuntavastuuta, ja sen toteuttaminen pitäisi huomioida erilaisin julkisin tunnustuksin ja huomionosoituksin, jolla palveluiden tuottaja saa näkyvyyttä ja positiivista julkisuutta toiminnalleen.

Velvoittavilla säädöksillä voidaan saavuttaa monesti vain minimitasoon tähtääviä parannuksia, mutta palkitsemalla ja huomionosoituksin voidaan saada aikaan jopa uusia innovaatioita sekä ratkaisuja saavutettavuuden kehittymisessä.

4. Miten varmistetaan paikallisten kuuloyhdistysten mahdollisuudet päästä mukaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset?
Terveydenhuollon ja järjestöjen yhteistyöedellytyksiä parantamalla.
Enemmän tulisi hyödyntää esimerkiksi järjestöjen kokemusasiantuntijoiden osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan ja asiakkaiden tietoisuuden lisäämisessä. Kun järjestöjen osaaminen ja järjestötyön vaikuttavuus on paremmin kaikkien osapuolien tiedossa, toimintaedellytysten varmistaminen erilaisten toiminnallisten ja taloudellisten tukimekanismien avulla olisi hyväksytympää ja tuen vaikuttavuus voitaisiin paremmin näyttää ja tunnistaa. Järjestöissä piilee valtava, vielä hyödyntämätön voimavara, joka voitaisiin reiluilla pelisäännöillä valjastaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisen hyödyksi.