Tinnitus

Henkilö pitää kättä lähellä korvaansa.Tinnituksella tarkoitetaan erilaisia ääniaistimuksia, jotka eivät johdu ulkoisista äänistä. Tinnitus syntyy yleisimmin korvan tai kuulojärjestelmän aistin- tai kuulohermosoluissa sähköisenä ärsytyksenä, joka välittyy keskushermostoon ja koetaan äänenä. Se voi kuitenkin olla myös elinten tai kudosten tuottamaa ääntä, joka normaalisti peittyy muun kuullun alle.

Tinnitusäänet voivat muistuttaa esimerkiksi suhinaa, soimista, kohinaa, vinkumista tai vihellystä. Sen alkamiseen voi liittyä altistuminen voimakkaalle melulle. Tinnitus voi kuulua ensimmäisen kerran myös esimerkiksi korvatulehduksen aiheuttaman tilapäisen kuulonlaskun aikana. Tinnitus saattaa liittyä ikäkuuloon sekä tiettyihin korvasairauksiin, kuten otoskleroosiin tai Meniérèn tautiin. Toisaalta tinnitus voi alkaa myös ilman erityistä syytä.

Tinnitusäänen kuuluessa ensimmäisen kerran se on uusi äänikokemus ja aiheuttaa usein pelkoa äänen alkuperästä tai siitä, että ääni on tullut jäädäkseen. Jokaisen korvat soivat joskus ja usein tinnitus on vain hetkellistä. Joissain tapauksissa tinnitus on kuitenkin jatkuvaa, ja siihen saattaa liittyä myös muita oireita, kuten unihäiriöitä, nukahtamis- ja keskittymisvaikeuksia, ärtymystä ja masennusta.

Usein tinnituksen yhteydessä esiintyy myös ääniyliherkkyyttä eli hyperakusiaa. Tällöin tavallisetkin ympäristön äänet kuulostavat normaalia kovemmilta, häiritsevät ja voivat aiheuttaa korvissa kipua. Monesti oireen paheneminen liittyy väsymykseen ja stressiin. Ääniyliherkkyydelle ei ole olemassa elimellistä syytä, eikä siihen ole todettu liittyvän kuuloratojen rakenteen muutoksia.
 
Ääniyliherkkä ihminen turvautuu mielellään korvatulppiin tilanteissa, joissa niitä ei tarvittaisi, sekä välttelee liian äänekkäiltä tuntuvia tilanteita. Kuulojärjestelmää pitäisi kuitenkin siedättää kuuntelemaan normaaliin elämään kuuluvia ääniä. Mitä hiljaisempaan maailmaan itsensä totuttaa, sitä hiljaisemmat äänet voivat jatkossa häiritä. Tämän vuoksi turhaa korvatulppien käyttöä tulee välttää.

Mistä apua tinnitukseen?

Puiset portaat metsäpolulla. Taustalla näkyy aurinko.Jos korvissa kuuluva ääni on häiritsevää tai jos kokee myös kuulonsa heikentyneen, on hyvä hakeutua yleis- tai korvalääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian. Jos kuulo on heikentynyt, kuulokojeen käyttö voi helpottaa myös tinnituksen häiritsevyyttä: kuulemisen helpottuessa kuulojärjestelmä rentoutuu ja tinnituksen häiritsevyys vähenee.

Tinnitusoireet ovat kuitenkin yksilöllisiä niin kuin niiden hoito- ja kuntoutusmuodotkin. Jotkut kokevat saavansa helpotusta hieronnasta, akupunktiosta tai hampaiston ja purennan tasapainotuksesta. Useat fysioterapeutit ja hierojat voivat antaa tällaista hoitoa sekä ohjeita itsehoitoon. Tinnitusta voidaan hoitaa myös ääniympäristöä rikastamalla; vaimea taustahäly vähentää tinnitusäänen häiritsevyyttä ja helpottaa esimerkiksi nukahtamista. Myös rentoutuminen ja luonnossa liikkuminen auttavat usein.

Tinnituksen hoitomuodosta riippumatta tavoitteena on se, ettei tinnitus häiritsisi – tinnituksen hoitamista auttaakin se, että tunnistaa omassa elämässään tinnituksen häiritsevyyttä lisäävät tekijät.

Korva ja tinnitus.Lisätietoa tinnituksesta saa terveyskeskuslääkäriltä tai yksityiseltä korvalääkäriltä. Lisäksi Kuuloliitto järjestää tinnituskursseja. Tietoa ja vertaistukea saa myös Suomen Tinnitusyhdistykseltä. Yhdistyksen vertaistukiryhmiä kokoontuu eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Vertaistukiryhmien toiminta perustuu mahdollisuuteen keskustella ja vaihtaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Ryhmät voivat kutsua myös eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan tinnituksesta ja sen hoitomenetelmistä.

Kuuloliiton neuvontapuhelin palvelee maanantaisin klo 9-15 numerossa (09) 580 3370 tai sähköpostitse info@kuuloliitto.fi