Kuuleminen

Korvan rakenne

Korvan rakenne

Korvan rakenne. Kuva: Cochlear

Korva jakautuu ulko-, väli- ja sisäkorvaan. Ulkokorvan muodostavat korvalehti ja korvakäytävä, jotka siirtävät ilman ääniaallot tärykalvon värähtelyiksi. Välikorva on ohimoluussa sijaitseva ilmatäytteinen ontelo, joka alkaa tärykalvosta. Välikorvassa sijaitsevat kuuloluut: vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes). Ääni kulkee tärykalvosta kuuloluiden kautta eteisikkunaan, joka erottaa väli- ja sisäkorvan. Lopulta ääni välittyy sisäkorvassa olevaan nesteen täyttämään kuuloelimeen, simpukkaan.

Kuuleminen on monivaiheinen tapahtuma

Korvan rakenne. Ääni kulkeutuu korvakäytävään ja tärykalvo värähtelee. Ääni aistitaan simpukassa sijaitsevissa aistinsoluissa.

Kuulon tehtävät

Kuulolla on monta tehtävää, mutta ennen kaikkea se on kommunikaatioaisti. Kuulon avulla opimme puhumamme kielen. Sen avulla hallitsemme ja seuraamme omaa puhettamme. Kuulon kautta meille välittyy myös puhujan sanallinen viesti sävelkulkuineen, rytmeineen ja painotuksineen.

Kuulon avulla havainnoimme myös elämäämme kuuluvat erilaiset merkkiäänet. Kuulemme puhelimen hälytyksen, ovikellon soimisen sekä hälytysajoneuvojen huomioäänet ja osaamme toimia havaintomme perusteella. Kuulon avulla osaamme orientoitua ottamaan viestin vastaan.

Kuulolla on myös tunne- ja psykososiaalinen tehtävä. Kuulon kautta olemme yhteydessä toisiin ihmisiin. Voimme kuulon avulla havainnoida toisen ihmisen läsnäolon pelkästään hänen hengityksensä tai liikkeidensä aiheuttamien äänien perusteella. Se voi luoda meihin turvattomuuden tunteen tilanteesta riippuen ja pelkästään toisen ihmisen puheäänen kuuleminen ja tunnistaminen siinä voi rauhoittaa ja luoda meihin turvallisuuden tunteen. Iloinen puheääni saa meidän tuntemaan tyytyväisyyttä ja rauhallisuutta, kun taas epävarmuuden aistiminen toisen puheessa voi herättää myös meissä epävarmuutta.

Kuulo välittää meille myös miellyttäviä ja epämiellyttäviä esteettisiä aistimuksia esimerkiksi musiikkia ja luonnon ääniä kuullessamme. Tuulen humina tai aaltojen liplatus koetaan yleensä miellyttäväksi ja rentouttavaksi, kun taas säkkipillin ääni saa meissä heräämään ehkä epämiellyttäviäkin aistimuksia.

Kuulon avulla orientoidumme myös tilaan ja suuntaan.  Saamme käsityksen tilan koosta ja osaamme tarvittaessa suunnistaa kuulon avulla ääntä kohti tai ainakin tiedämme missä suunnassa jotain tapahtuu.

Kuulolla on monta tehtävää, mutta ennen kaikkea se on kommunikaatioaisti. Kuulon avulla havainnoimme myös elämäämme kuuluvat erilaiset merkkiäänet. Kuulolla on myös tunne- ja psykososiaalinen tehtävä. Se välittää meille myös miellyttäviä ja epämiellyttäviä esteettisiä aistimuksia esimerkiksi musiikkia ja luonnon ääniä kuullessamme. Kuulon avulla orientoidumme myös tilaan ja suuntaan.

Kuva mukaeltu Heikkinen, Jyrkämä, Rantanen (toim.) 2016