Huonokuuloisten aivojen kuormitus kuriin!

Noin kolme kuukautta sitten liityin Kuuloliiton Kuule, muista ja voi hyvin –toimintaan. Olen vähitellen tutustunut sekä hyvinvoinnin että muistamisen teemoihin, erityisesti huonokuuloisten näkökulmasta. Yksi kohtaamistani uusista käsitteistä on ollut kognitiivinen ergonomia. Olen oppinut, että hyvä kognitiivinen ergonomia voi parantaa oppimista, työtehoa ja yleistä hyvinvointia. Se on erityisen tärkeää opettajille, opiskelijoille ja kaikille, joiden työ vaatii keskittymistä ja luovuutta. Sitähän oma työnikin on, joten aloin miettiä, voivatko omat aivoni hyvin. 

Nykyään, oikeastaan vasta yli viisikymppisenä, osaan hallita itseeni kohdistuvaa kuormitusta. Tauotan työtäni riittävästi ja suunnittelen, mihin aikaan tai minä viikonpäivänä teen monimutkaisempia asioita. Onnekseni voin tehdä etätyötä, jolloin työympäristöni tukee keskittymistä. Kotini on suojattu melulta ja toistuvilta keskeytyksiltä. Nämä asiat ovat ihan hyvällä mallilla, mutta joissain asioissa on vielä parantamisen varaa. 

Iltaihmisenä löydän itseni turhan usein kiinnostavan elokuvan, TV-sarjan tai kirjan äärestä. Tiedän, että pitäisi rauhoittua ja valmistautua yöpuulle, mutta tieto ei aina takaa toimintaa. Uneni jäävät liian usein lyhyiksi, mikä vaikuttaa palautumiseeni. 

Liikun ja pidän lihaskuntoa yllä säännöllisen epäsäännöllisesti. Tahtoisin olevani kurinalaisempi, mutta olen mestari keksimään tekosyitä. Rakastan hyvää ruokaa, mutta terveellisen ravinnon noudattaminen on vaan niin vaikeaa. 

Stressaannun helposti lasteni huolista, omasta terveydestäni tai tiukoista määräajoista ja kasvavasta työmäärästä. Jatkuva huoli läheisistäni ei auta asiaa. Jos olisin varakkaampi, kävisin terapiassa. Onnekseni minulla on aivan mahtava puoliso, joka jaksaa tukea ja kuunnella minua. 

Voivatko aivoni näistä lähtökohdista hyvin? Tukevatko toimintatapani ja -ympäristöni tehokasta toimintaa? Mielestäni kyllä, mutta parantamisen varaa löytyy. Voisin esimerkiksi vähentää aivojeni kuormitusta iltaisin tai jättää enemmän aikaa unille TV:n sijasta – vain muutama esimerkki mainitakseni. 

Olen työssäni pohtinut samoja asioita huonokuuloisten näkökulmasta. Kun kuulo heikentyy, aivot joutuvat käyttämään enemmän resursseja puheen ja ympäristön äänien tulkitsemiseen. Tämä voi johtaa nopeampaan väsymiseen, keskittymisen herpaantumiseen ja stressiin. Kognitiivinen ergonomia on erityisen tärkeää huonokuuloisille työikäisille, koska kuulokojeilla kuunteleminen lisää usein kognitiivista kuormitusta. 

Huonokuuloisille kognitiivinen ergonomia voi tarjota tehokkaita keinoja työtehon ja hyvinvoinnin parantamiseen. Koska kuuntelu vaatii enemmän keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, voi aivojen kuormittuminen vaihdella tilanteen ja ympäristön mukaan. Tämä ei tarkoita, että huonokuuloisilla olisi automaattisesti vaikeampaa, vaan että kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla voidaan tukea työskentelyä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Yksi keskeinen asia on kuormituksen hallinta. Huonokuuloiset voivat hyötyä erityisesti tauottamisesta ja työtehtävien rytmittämisestä, jotta keskittymistä vaativat tehtävät ajoitetaan päivän energisimpään aikaan. Työskentely rauhallisessa ympäristössä ja meluhaittojen minimoiminen tukee keskittymistä ja vähentää kognitiivista kuormitusta. Akustiikan parantaminen, äänieristetyt tilat ja kuunteluun tarkoitetut apuvälineet voivat luoda keskittymistä tukevan työympäristön. 

Viestinnän selkeys on myös tärkeä osa kognitiivista ergonomiaa. Selkeä artikulointi, visuaaliset tukikeinot ja monikanavaiset viestintätavat, kuten kirjalliset yhteenvedot ja tekstitykset, auttavat varmistamaan, että viesti ymmärretään varmasti oikein. Tämä vähentää väärinymmärryksiä ja kognitiivista kuormitusta, kun energiaa ei kulu tiedon tulkitsemiseen. 

Etätyössä ja kokouksissa äänenlaatu ja selkeä näkyvyys ovat ratkaisevia tekijöitä sujuvalle kommunikoinnille. Videopalaverit voivat olla vaivattomampia, jos puhujat näkyvät selkeästi ja artikuloivat riittävän selkeästi. Teknologiset ratkaisut, kuten tekstitykset ja induktiosilmukat, voivat tehdä etäkokouksista entistä saavutettavampia. Myös kirjoitustulkkaus tukee saavutettavaa viestintää. 

Yksi tärkeimmistä kognitiivisen ergonomian kulmakivistä on työympäristön joustavuus ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Kun työpaikalla ymmärretään huonokuuloisuuden vaikutukset ja mahdollistetaan yksilölliset työtavat, luodaan samalla edellytykset kaikille sujuvaan ja tehokkaaseen työskentelyyn. Tämä ei hyödytä vain huonokuuloisia vaan koko työyhteisöä. 

Kognitiivisen ergonomian keinot tarjoavat siis huonokuuloisille mahdollisuuden tehdä työtään tehokkaasti ja hyvinvoinnista tinkimättä. Kyse ei ole rajoitteista, vaan siitä, että käytössä on parhaat mahdolliset työkalut ja menetelmät aivojen kuormituksen hallintaan. 

Teksti: Esa Kalela