http://www.kuuloliitto.fi/KuuloliittoKuuloliiton uutisvirta 6c1df1b93a4b98d4c8aafec29bcca29chttp://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=165Thu, 19 Aug 2010 10:31:00 +0300Yhdysvaltalaisnuorista joka viides kärsii jonkinasteisesta kuulon heikentymisestä, tuore selvitys paljastaa. Tämä on kolmanneksen enemmän kuin 90-luvun alkupuoliskolla. Valtaosa tapauksista on lieviä, mutta myös kohtalaiset ja pahat kuulon heikkenemiset ovat yleistyneet, tutkijat kirjoittavat. JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat kahden väestötutkimuksen aineistoihin, joihin oli osallistunut yhteensä 4700 yhdysvaltalaista 12–19-vuotiasta. Vuosina 1988–1994 kuulon heikentymä todettiin joka seitsemännellä nuorella, mutta vuoteen 2005–2006 mennessä heidän osuutensa oli kasvanut jo viidennekseen. Yhden korvan heikkeneminen yleistyi 11 prosentista 14 prosenttiin ja kummankin korvan huonokuuloisuus 4 prosentista vajaaseen 6 prosenttiin. Yleensä vaikeuksia oli korkeiden äänien kuulemisessa. Huonokuuloisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Toisin kuin voisi luulla kovat äänet tai toistuva melualtistus eivät liittyneet kuulon heikkenemiseen. Myöskään toistuvat korvatulehdukset tai ampumaharrastus eivät selittäneet tuloksia. Ainoa selittävä tekijä oli perheen tulotaso. Kuulon heikentymät olivat yleisempiä nuorilla, joiden perhe eli köyhyysrajan alapuolella. Tutkijat pitävät tuloksia huolestuttavina, sillä lievätkin kuulovammat voivat vaikeuttaa lasten ja nuorten koulun käyntiä ja sosiaalista elämää. Seuraavaksi tutkijat kaipaavat tutkimuksia, joissa nuorten kuuloa heikentävät seikat saataisiin selville. Nuorten kuulo-oireet ovat yleisiä myös Suomessa. Esimerkiksi 14–35 prosentilla 18-vuotiaista varusmiehistä on yli 20 desibelin heikentymä ainakin toisessa korvassa. Kaikkiaan noin 700 000 suomalaisen kuulo on heikentynyt. Lähde: Uutispalvelu Duodecimannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi db220cd3ec0e41aa3ae234ec93e8844ehttp://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=138Wed, 11 Aug 2010 00:00:00 +0300Tutkimustulosten pohjalta Kuuloliitto kehittää vapaaehtoistoimintaansa. Kuuloliitossa on käynnissä vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke. Ensimmäinen vaihe hankkeessa on vapaaehtoistoiminnan tutkimus, jolla selvitetään liiton vapaaehtoistoimijoiden toimintaan osallistumista sekä tuen tarvetta toimintaan osallistuttaessa. Tutkimuksen aineisto kerätään ryhmähaastatteluilla, joita järjestetään yksi jokaisessa kuulopiirissä. Lisäksi ryhmähaastattelut järjestetään erikseen kuuroutuneille, sisäkorvaistutteen käyttäjille, nuorille, Akustikusneurinooma- ja Tinnitusyhdistyksen jäsenille. Yhteen ryhmähaastatteluun voi osallistua 6-8 haastateltavaa ja yhden haastattelun arvioidaan kestävän noin kolme tuntia. Haastattelut toteutetaan syksyllä 2010. Toiveenamme on saada mahdollisimman monipuolinen kuva vapaaehtoisten näkemyksistä. Täten toivomme, että haastateltaviksi hakeutuvat kaikenikäiset vapaaehtoiset, eri-ikäisinä huonokuuloisiksi tulleet, eri puolilla Suomea toimivat vapaaehtoiset sekä jo pidempään toiminnassa mukana olleet että vasta toimintaan mukaan tulleet. Tutkijana toimii Anniina Lavikainen. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista eikä velvoita haastateltavaa jatkossa. Kaikki kerätty tieto käsitellään ja säilytetään luottamuksellisesti. Ryhmähaastattelut toteuttavat tutkija Anniina Lavikainen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämispäällikkö Anne Wicht-Kvarnström, joilla on myös pääsy haastattelujen tuottamaan kokonaisaineistoon. Haastattelut nauhoitetaan ja puretaan myöhemmin kirjalliseen muotoon. Litteroinnin, eli nauhojen purkamisen kirjalliseen muotoon toteuttaa ulkopuolinen litterointiin erikoistunut yritys. Tutkimuksen tulokset raportoidaan niin, että haastateltavia on mahdollisimman vaikea tunnistaa. Jos haluat osallistua haastatteluun ja antaa arvokkaan panoksen Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, niin ota yhteys Anniina Lavikaiseen 6.8.2010 mennessä ja kerro muutamia taustatietoja itsestäsi. Yhteystietojesi lisäksi toivomme, että kerrot ikäsi sekä miten olet liittynyt jäseneksi ja kuinka kauan olet ollut vapaaehtoistoiminnassa mukana. Otamme haastatteluihin valituille yhteyttä viikolla 33. Lisätietoja tutkimuksesta ja yhteydenotot haastatteluihin liittyen: Anniina Lavikainen anniina.lavikainen @ kuuloliitto.fi Ilkantie 4 00400 Helsinkiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 68fe3c6e0c4d3acad551fa544e655677http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=162Mon, 09 Aug 2010 15:40:00 +0300Kuuloliitto etsii audionomia. kts. ilmoitustarja.valjus@kuuloliitto.fi 1f0cdd5be80558769a01db30e83b3eb6http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=161Fri, 06 Aug 2010 12:43:00 +0300Kuuloliitto osallistuu Hyvä Ikä -messuille ja järjestää Pysy kärryillä -seminaarin. Kuuloliitto on monipuolisesti mukana tulevilla Hyvä Ikä -messuilla Tampereella syys-lokakuun vaihteessa. Liitolla on tapahtumassa osasto, joka löytyy numerosta 314. Perjantaina 1.10 järjestämme seminaarin "Pysy kärryillä" klo 9-12, jossa käsitellään monipuolisesti kuulon merkitystä senioreiden elämässä. Oikea-aikainen kuulonkuntoutus ja kuunteluympäristön esteettömyys mahdollistaa kärryillä pysymisen niin arkipäiväin asioinnissa, kulttuuripalveluista nautittaessa kuin sosiaalisessa vuorovaikutuksessakin. Seminaarissa alustavat Kuuloliiton kuntoutusjohtaja Mari Havia (Seniori - kuuloa kannattaa kuntouttaa!) liiton erityisasiantuntija, arkkitehti Jukka Rasa (Saitko selvää?) sekä dramaturgi, näyttelijä Eero Enqvist (Vuorovaikutuksesta virtaa!) Aikaa varataan myös yleisön kysymyksille. Seminaariin pääset mukaan messujen pääsylipulla. Hyvä Ikä 2010 -messut järjestetään jo yhdeksättä kertaa. Järjestäjänä on Expomark yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton, Invalidiliiton ja Kuuloliiton kanssa. Ikäihmisille ja vanhustyön ammattilaisille tarkoitettu tapahtuma on laajentunut ja monipuolistunut. Ensimmäistä kertaa mukana on myös virolaisia yrityksia, kuten Seniorilomakeskus ja kylpyläpalveluita. Messujen Liikuntatorin uutuutena on testirata, joka havainnollistaa liikkumista haasteellisessa ympäristössä apuvälineiden kanssa. Paikalla on myös erilaisia kokeilutuotteita, kuten sähkömopo, sähköpyörätuoli, polkupyörä ja rollaattori, ja testirataa voi kokeilla vaikkapa omalla kulkupelillä. Kohtauspaikalla puheenaiheena ovat muun muassa asumisen mahdollisuudet. Viihdyttävän lavaohjelman aloittaa vauhdikkaasti taannoisesta tv-ohjelmasta tuttu K-70-kuoro. Luvassa on myös muotinäytäksiä ja tanssillista ohjelmaa. Näyttelyalueen uutuus on Hyvän Olon Keidas, jossa opastetaan kävijöitä terveen elemän, hyvän olon, muodin ja kauneuden saloihin. Messukävijä saa uusinta tietoa ikääntyvän ruokailijan ravitsemuksesta ja keittiön toimivuudesta. TV:stä tuttu keittiömestari Maija Sivennoinen kertoo parhaat vinkit seniorikokkaajille. Tapahtuma järjestetään 30.9-1.20 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Liput maksavat eläkekäisiltä ja opiskelijoilta 10 euroa, aikuisilta 12.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 37f4f63cd881c044d513ee8e0fa3dcb9http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=152Wed, 04 Aug 2010 11:00:00 +0300Kuuloliiton ylläpitämä kuulonsuojelusivusto uudistui. Uudistuksen myötä myös sivuston nimi vaihtui Kuulosuojaksi. Kuuloliiton ylläpitämä kuulonsuojelusivusto uudistui. Uudistuksen myötä myös sivuston nimi vaihtui Kuulosuojaksi. Sunrise Avenuen Samu, Jenni Vartiainen, Mariko sekä Kristiina Wheeler kertovat sivuilla kesäkeikoistaan ja erityisesti siitä, miten he suojelevat kuuloaan. Tunnetut artistit esittävät faneilleen myös vetoomuksen kuulon puolesta. Kesä on tuonut tulleessaan festarit ja konsertit. Desibelitasot yltävät näissä helposti vaaralliselle tasolle, ja korvatulppien käytön pitäisikin olla osa festarivarustusta. Myös tapahtumajärjestäjien vastuulla on, että korvatulppia on saatavilla paikan päältä. Kuulosuoja.fi-sivuilta löytyy hyviä vinkkejä kuulovaurioiden ennaltaehkäisyyn, tietoa vapaa-ajan melusta, meluoireista ja erilaisista kuulonsuojaimista. Sivut on kohdennettu erityisesti nuorille, joiden kuulo altistuu nykyisin monille riskeille. Verkkosivujen ilmeestä ja teknisestä toteutuksesta vastaa Verkkovaraani Oy. Tervemenoa tutustumaan! Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Tarja Valjus p. (09) 580 3318, 040 590 8263 Tiedottaja Annette Fagerström p. (09) 580 3373, 0400 864 460 etunimi.sukunimi@kuuloliitto.fiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 4f1a9dcaad8ca1352032d6bc0aa24a49http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=159Wed, 04 Aug 2010 10:13:00 +0300Aistivammaisten tulkkauspalvelut siirtyvät kunnilta Kelalle. Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyvät kunnilta Kelan hoidettaviksi syyskuun alussa. Kela on valinnut tarjousten perusteella vammaisten tulkkauspalvelun ja välityskeskusten palveluntuottajat ajalle 1.9.2010-31.12.2012. Välityskeskuksia on jatkossa viisi: Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Turussa. Syyskuusta alkaen palvelun käyttäjät tilaavat tulkin välityskeskuksesta, joka määräytyy kotikunnan perusteella. Elokuussa Kela lähettää palvelun käyttäjille kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä. Elokuun loppuun saakka tulkkauspalvelua haetaan kunnasta. Tiedot voimassa olevista tulkkauspalvelupäätöksistä sekä asiakkaiden henkilö- ja yhteystiedot on siirretty kunnista Kelaan. Syyskuun alusta lähtien Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Turussa käsittelee uudet tulkkauspalvelu-, tulkkauksen lisätunti- ja opiskelutulkkaushakemukset sekä hakemukset ulkomaanmatkoja varten. Hakemuksia voi jättää kaikkiin kelan toimipisteisiin.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 7f7fc7e50aa016f89ddd0191444e7324http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=157Tue, 03 Aug 2010 10:12:00 +0300Kuuloliitto on huolissaan kuulovammaisille tärkeiden FM-laitteiden käytön tulevaisuudesta. Kuuloliitto korostaa, että kuulovammaisille tärkeiden apuvälineiden käyttö on turvattava radiotaajuuksia jaettaessa.tarja.valjus@kuuloliitto.fi ae5123af6e67c252bf55eeed1b87ca10http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=155Fri, 02 Jul 2010 13:00:00 +0300Oletko 10-17-vuotias tai työskenteletkö tämän ikäisten lasten ja nuorten parissa? Itä-Suomen yliopisto tutkii lasten ja nuorten kokemuksia syrjinnästä verkkokyselyllä ja toivomme sinun auttavan tutkimuksessa. Oletko 10-17-vuotias tai työskenteletkö tämänikäisten lasten ja nuorten parissa? Itä-Suomen yliopisto tutkii lasten ja nuorten kokemuksia syrjinnästä verkkokyselyllä ja toivomme sinun auttavan tutkimuksessa. Jos olet itse 10-17-vuotias, voit osallistua kyselyyn täyttämällä sen netissä. Voit vastata kyselyyn nimettömänä - vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Henkilöä ei voi aineistosta tunnistaa. Löydät kyselyn osoitteesta: Kyselyllä selvitetään 10-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokeman syrjinnän yleisyyttä ja syrjintäkokemuksia vammaisuuteen, etniseen taustaan, kieleen, seksuaalisuuteen tai uskontoon liittyen. Kysely on osa sisäasianministeriön YES3-hanketta, jossa pyritään löytämään keinoja syrjinnän vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kyselyyn voi vastata elokuun loppuun asti. Lasten ja nuorten mielipiteet, näkemykset ja kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Juuri he ovat lapsuuden ja nuoruuden asiantuntijoita. Lisätietoja: Paula Kankkunen Tutkija, Yhteiskuntatieteiden laitos paula.kankkunen @ uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus PL 111, 80101 Joensuu p. (013) 251 4210 tai 040 570 8026annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 9286bf526bf0006c0a4c6b71ab6cc4f0http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=153Tue, 22 Jun 2010 12:05:00 +0300Eduskunta hyväksyi kotimaisten ohjelmien tekstitysvelvoitteen istunnossaan 21.6. Uusi televisio- ja radiolaki tulee voimaan 1.7.2011, jonka jälkeen Yleisradion ja laissa määriteltyjen kaupallisten kanavien on tekstitettävä myös kotimaisia ohjelmiaan. Tekstitysvelvoitteen ulkopuolelle jäävät musiikki-, urheilu ja lastenohjelmat. Eduskunta kuitenkin edellytti, että tulevaisuudessa lastenohjelmien tekstityksen merkitystä on selvitettävä tarkemmin ja että selvityksen pohjalta on harkittava uudelleen lastenohjelmien tekstittämistä. Lain mukaan tekstitettäville ohjelmille voidaan valtioneuvoston asetuksella asettaa asteittain nousevat kiintiöt. Asetusluonnoksen mukaan Ylen tulee tekstittää vuonna 2016 kotimaisista ohjelmista kaikki ja kaupallisten kanavien liikevaihdon mukaan 35-50 prosenttia. Tekstitysvelvoitteen saamista lakisääteiseksi voidaan pitää Kuuloliiton jo kymmenen vuotta sitten alkaneen vaikuttamistyön työvoittona. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen muun muassa lain täytäntöönpanon seuraamisena. Kuuloliiton tavoitteena on, että myös lastenohjelmat saadaan tulevaisuudessa tekstitysvelvoitteen piiriin. Lain muutoksen tarkoituksena on edistää kuulovammaisten oikeutta vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä ja turvata viittomakieltä käyttävien sekä tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet. Tällä toteutetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen 30 artiklan määräystä, jonka mukaan sopimusvaltioiden on taattava vammaisille mahdollisuus päästä osallisiksi televisio-ohjelmista. Lisäksi ehdotus turvaa perustuslain 22 §:n mukaisesti perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista (LiVM 8/2010).annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 141cbb84c8fc22ee24a594d8cb3b6c00http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=151Wed, 16 Jun 2010 16:07:00 +0300Tiistaina 15.6. eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esityksen televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi. Lakiin on ehdotettu lisättäväksi pykälä 19 a kotimaisten televisio-ohjelmien tekstittämisestä, mikä on merkittävä edistysaskel kuulovammaisten sananvapauden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään eduskunnan toisessa käsittelyssä. Tekstitysvelvoitteen ulkopuolelle jäävät musiikki-, urheilu ja lasten ohjelmat. Kuuloliitto vetosi vielä maanantaina kansanedustajiin, jotta lasten ohjelmia koskeva ehdoton rajoitus poistettaisiin. Kannanotossaan liitto toivoi kansanedustajien kiinnittävän huomiota myös tekstitysvelvoitteen valvontaan. Tekstitysasia herätti keskustelua myös tiistaina pidetyssä eduskunnan Vamyt-ryhmän kuulemistilaisuudessa, johon liitosta osallistuivat puheenjohtaja Antero Penttinen, lakimies Pamela Sarasmo ja erityisasiantuntija Sami Virtanen. Kuulemistilaisuudessa kartoitettiin vammaisjärjestöjen näkemyksiä ja tavoitteita seuraavaa hallituskautta ja -ohjelmaa varten.annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 0663014ea288cea8895c6f67e5752cb7http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=144Wed, 02 Jun 2010 08:00:00 +03002. kesäkuuta 1930 perustettiin Turussa Kuuloliiton edeltäjä, Suomen Huonokuuloisten Huoltoliitto. Kuulonhuoltoliitoksi nimi muuttui 1956. 80 vuotta sitten liiton puheenjohtajaksi tuli ruustinna Naimi Päiwiö, joka piti tärkeänä suomenkielisen huonokuuloisjärjestön perustamista. Työkenttä oli alun alkaen laaja, ja uuden liiton tärkeimmiksi tavoitteiksi otettiin: - kuulovammoista ja niiden syistä ja hoitomahdollisuuksista tiedottaminen - tilastojen kokoaminen huonokuuloisista - huonokuuloisten opetuksen edistäminen ja kurssien järjestäminen - apuvälineiden valinnassa avustaminen Tavoitteet ovat tuttuja ja ajankohtaisia tänäänkin. Jo 80 vuotta sitten Päiwiö ymmärsi myös viestinnän tärkeyden. Kuuloviestin edeltäjää "Kuulovikaista" hän julkaisi aluksi omalla kustannuksellaan, pantaten vihkirsormuksena ja jopa kirjoituskoneensa voidakseen maksaa lehden painatuskulut.viestinta @ kuuloliitto.fi 54c7fefa80af8985d0d34c283e76825fhttp://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=143Thu, 27 May 2010 08:51:00 +0300Hätäkeskuslaitoksen asettama 112-hätätekstiviestipalvelun toteuttamista selvittänyt työryhmä esittää loppuraportissaan, että 112-hätätekstiviestit otetaan käyttöön vuonna 2012. Hätäkeskuslaitoksessa on selvitetty 112-hätätekstiviestijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuutta erillisen työryhmän avulla, joka koostui eri viranomaistahojen asiantuntijoista. Työryhmän tehtävänä oli määrittää tekstiviestinä tehtyyn hätäilmoitukseen mahdollisesti liittyvät poikkeavat käsittelytavat sekä arvioida toiminnasta aiheutuvat lisäkustannukset. - 112-hätätekstiviestipalvelun kehittäminen on nähty operatiivisen toimintamme kannalta erittäin haasteellisena, muun muassa tekstiviestillä tapahtuvan hätäilmoituksen riskinarvoinnin osalta. Tämän johdosta selvitystyö palvelun mahdollisesta toteuttamisesta on tehtävä huolella ja harkiten, toimialapäällikkö Tuomo Katajisto Hätäkeskuslaitoksesta muistuttaa. Rekisteröityminen edellytyksenä Työryhmä esittää, että hätätekstiviestipalvelu toteutettaisiin ensivaiheessa keskittämällä 112-hätätekstiviestien vastaanotto palveluun erikoistuvaan hätäkeskukseen vuoden 2012 aikana. Palvelu mahdollistaa hädässä olevan avun saannin hätätekstiviestin lähettämisellä numeroon 112. Kyseessä on valtakunnallinen palvelu. Tekstiviestin voisi lähettää, vaikka liittymässä ei olisi puheaikaa jäljellä tai se olisi saldoton. Palvelu edellyttäisi ennalta tapahtuvaa rekisteröitymistä. Sen perustaminen vaatii sekä teknisten valmiuksien luontia, hätäkeskusten henkilöstön lisäkoulutusta että tiedottamista. Palvelulle on kysyntää Kuuloliitto ry ja Kuurojen Liitto ry ovat toistuvasti korostaneet tekstiviestipalvelun tärkeyttä henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä hätäilmoitusta soittamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän esteettömyyden toimenpideohjelman seurantaryhmä on tukenut esitystä. Palvelun toteuttaminen on myös sisäasiainministeriön Hätäkeskuslaitokselle tulossopimuksessa asettama toiminnallinen kehitystavoite. Työryhmä mainitsee loppuraportissaan, että palvelun käyttöönoton alussa ei rekisteröityjen käyttäjien määrä ole kovin suuri, mutta tiedotuksen avulla palvelun tunnettuus nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy tulevina vuosina. - Tällä hetkellä meillä on käytössä erityisryhmille, mm. kuulovammaisille luotu oma GSM-palvelunsa, jonka avulla voi jo nyt lähettää hätäilmoituksen tekstiviestillä. Palvelu toimii siten, että jokaisella hätäkeskusalueella on oma GSM-numeronsa, johon hätäilmoituksen voi lähettää. Uuden palvelun myötä hätänumero 112 muodostuisi loogiseksi yhdistäväksi tekijäksi hätäpuhelun sekä hätätekstiviestipalvelun välillä, Katajisto pohtii. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa Helsingissä 6.5. Hätäkeskuslaitoksen johtajalle. Lisätietoja: Hätäkeskuslaitos toimialapäällikkö Tuomo Katajisto p. 050 564 7163, tuomo.katajisto @ 112.fi Työryhmän koko raportti on luettavissa osoitteessa www.112.fiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 549445fb7379c1e572ac514a15549754http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=17Mon, 17 May 2010 00:00:00 +0300Haiku on Kuuloliiton Harvinaiset–toiminnan uutiskirje, joka on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Vuoden 2010 ensimmäinen uutiskirje on juuri ilmestynyt. Kirjeessä on harvinaisia kuulovammaryhmiä koskevaa ajankohtaista tietoa: ilmoituksia erilaisista tapahtumista, kursseista, leireistä ja vertaistapaamisista. Lisäksi uutiskirjeessä on tietoa Harvinaiset–verkoston toiminnasta ja harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin liittyviä keskeisiä uutisia maailmalta. Uutiskirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sähköisen kirjeen voi tilata Kuuloliiton Harvinaiset–toiminnan suunnittelija Päivi Vatajalta: paivi.vataja @ kuuloliitto.fi tai lukea suoraan verkkosivuillamme:viestinta @ kuuloliitto.fi ddfe18aa3279d8205834065ae37ed845http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=137Mon, 10 May 2010 10:34:00 +0300Kuuloliiton blogi avautui Tästä päivästä lähtien pääset tutustumaan Kuuloliiton blogiin. Se löytyy osoitteesta blog.kuuloliitto.fi ja sinne on suora linkki myös tältä sivustolta (oikealla, ajankohtaisia linkkejä). Blogin aloittaa lasten ja nuorten toiminta, joka pitää leiripäiväkirjaa Kuuloliiton kesäleireistä. Kesän aikana voit tutustua leirien tapahtumiin, joista ensimmäinen järjestetään Haukiputaalla kesäkuun alussa. Leiripäiväkirjaa päivittävät nuorten kuntoutussihteeri Taina Aalto sekä leirien ohjaajat ja myös leiriläiset itse.tarja.valjus@kuuloliitto.fi 2a1483dd6a2ae9cf3053f1a696dbff57http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=136Fri, 07 May 2010 14:35:00 +0300Sisäkorvaistuteen saaneet lapset pärjäävät koulussa muiden tavoin. Sisäkorvaistutteen saaneet lapset menestyvät opinnoissan pitemmällä tähtäimellä muiden tavoin. Koulunkäynnin alku on kuitenkin usein ikätovereita haasteellisempi. Ranskalaistutkimuksen mukaan vähiten ongelmia on lapsilla, jotka saavat istutteen alle 3-vuotiaina ja tulevat toimeen ilman viittomakieltä. Tutkijat seurasivat keskimäärin 10 vuotta sataa lasta, jotka olivat saaneet sisäkorvaistutteen alle kuusivuotiaina. Valtaosa lapsista kävi tavallista koulua. Hyvät opiskelutulokset koskivat vain lapsia, joilla ei kuulovamman lisäksi ollut muita vammoja. Noin puolet lapsista oli jäänyt luokalle ainakin kerran ja osan luku- ja kirjoitustaidot olivat viivästyneet ikätasoon nähden. Kuitenkin aikuisikään ehtineistä puolet oli hankkinut yliopistokoulutuksen ja loput ammattikoulutuksen. Tämä viittaa siihen, että vaikeudet rajoittuvat lähinnä ensimmäisiin kouluvuosiin. Lähde: Uutispalvelu Duodecim 2010tarja.valjus@kuuloliitto.fi 15c67fa75fbdc289d7c67dbf86503589http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=127Mon, 26 Apr 2010 10:37:00 +0300Kangasalalainen Hotelli Urku on palkittu Kuuloliiton Herkällä korvalla -esteettömyyspalkinnolla. Herkällä korvalla -palinto luovutettiin hotellin johtajalle Pekka Palosaarelle Kuuloliiton liittovaltuuston kokouksessa 24.4. Ympäristön esteettömyys tarkoittaa kuulovammaisen kannalta esimerkiksi induktiosilmukoilla varustettuja kokous- ja palvelutiloja, kaiuttomia tiloja (akustiikka tukee puheen kuulemista) ja kuulovammaisten huomioimista asiakaspalvelussa (informaatio saatavilla tekstimuodossa). Kuuloliitto koulutti viitisen vuotta sitten vapaaehtoisväkeään kuunteluolosuhteiden kartoittamiseksi. Koulutuspaikkaa etsittäessä keksittiin vanhassa urkutehtaassa sijaitseva hotelli Urku. Samaan aikaan v. 2004 hotellissa tehtiin laaja remontti, ja rakentamaton vintti oli suunnitteluvaiheessa. Tutustuttuaan kuulovammaisten käsityksiin ja kokemuksiin hotellin jomistaja päätti varustaa kokoustilat ja palvelutiskin induktiosilmukoilla. Remontoitavan yläkerran tilojen kuunteluolot suunniteltiin ja silmukat asennettiin yhteistyössä Kuuloliiton asiantuntijan kanssa. Hotellin varustus on todettu käytännössä kuulovammiasten kannalta hyväksi. Hotellin johtajalla Pekka Palosaarella on liiton mukaan ollut motivaatiota ja halukkuutta parantaa kuunteluolosuhteita kuulovammaisten näkemysten pohjalta. Herkällä korvalla -esteettömyyspalkinto luovutettiin nyt ensimmäistä kertaa, Kuuloliiton 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lisätietoja: Erityisasiantuntija Jukka Rasa, p. 040- 646 587tarja.valjus@kuuloliitto.fi f05f75a643916af1cba5e8d696eb9b12http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=123Wed, 21 Apr 2010 10:09:00 +0300Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa tarkastettiin TkT Heli Koskisen väitös, jossa tutkittiin klassisen musiikin esittäjien kuulonsuojelua ja siihen liittyviä ongelma-alueita. Muusikoilla on kuulo-ongelmia, jotka johtuvat pitkittyneestä musiikin äänialtistuksesta. Tämä pätee myös klassisen musiikin esittäjiin, jotka altistuvat korkeille äänitasoille. Kuulo-oireet vaikuttavat myös muusikkojen tuntemuksiin työympäristöstään. Stressi ja työympäristön kokeminen meluisana ovat yhteydessä kuulo-oireisiin. Vaikka muusikot ovat huolissaan kuulostaan, kuulosuojainten käyttö on vähäistä. TkT Heli Koskisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan EU:n meludirektiivi edellyttää kuulonsuojeluohjelman laatimista teollisuuden lisäksi myös viihdealalla, mutta klassisen musiikin esittäjien tarpeita ja asenteita ei ole ymmärretty tarkastella riittävän monelta kantilta. Aiemmin tehdyt tutkimukset osoittavat, että muusikot altistuvat äänitasoille, jotka voivat vahingoittaa kuuloa. Koskisen tutkimus vahvistaa, että muusikoilla on kuulonalenemia, mutta vähemmän kuin mitä ennustavat mallit antaisivat olettaa. – Muusikoiden keskuudessa kuulonsuojaimia käytetään vähän. Ainoastaan ne muusikot, joilla on ongelmia kuulon kanssa, pitävät suojaimia useammin, Koskinen kertoo. Kuulo-oireet ovat yhteydessä stressiin ja vähentyneeseen työtyytyväisyyteen. Huoneakustiikan parannus pienissä harjoittelu- ja luokkahuoneissa ei juurikaan laskenut muusikkojen altistusta melulle, mutta paransi työssä viihtyvyyttä, Koskinen jatkaa. – Ensisijaisena tehtävänä ovat toimenpiteet, jotka vähentävät altistusta melulle. Näitä ovat muun muassa kaikkien tilojen (esitystila, orkesteri- ja yksilöharjoitustilat) tarkoituksenmukaisen huoneakustiikan varmistaminen, soittajien etäisyyksien kasvattaminen sekä soittajien uudelleensijoittelu, joita voidaan toteuttaa ainakin harjoittelutiloissa, Koskinen kertoo. Myös soittajien motivointia kuulonsuojaukseen on mahdollista tehostaa. Muusikoiden on todettu kärsivän tavallista useammin erilaisista kuulo-oireista (korvien soiminen eli tinnitus, ääniyliherkkyys, jne.). Koska kuulo-oireet saattavat haitata merkittävästi muusikon työtä, terveystarkastuksissa tulisikin kiinnittää huomiota myös näihin oireisiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa tarkastettiin perjantaina 9.4.2010 TkT Heli Koskisen väitös, jossa tutkittiin klassisen musiikin esittäjien kuulonsuojelua ja siihen liittyviä ongelma-alueita. Tutkimuksessa mitattiin ja määriteltiin ensimmäistä kertaa muusikkojen äänialtistumisen vuosiannos mukaan lukien yksilöharjoitusten aiheuttama altistus ja tutkittiin laajasti kuulonsuojainten käytön aiheuttamaa problematiikkaa. Väitöskirja antaa erityisesti työkaluja kuulonsuojauksen, teknisten keinojen ja valistuksen toteuttamiseen klassista musiikkia esittävien muusikkojen kuulonsuojeluohjelmissa. Lisätietoja: TkT Heli Koskinen, p. 050 540 5906, akasha @ iki.fi Vanhempi tutkija Esko Toppila, p. 030 474 2794, esko.toppila @ ttl.fiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi e38efdb4b78bf27c31d70488fe972e72http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=115Tue, 06 Apr 2010 10:46:00 +0300Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle (Kela) 1.9.2010. Kela järjestää tulkkauspalvelun pääsääntöisesti hankkimalla palvelun tulkkauspalveluntuottajilta. Tulkkauspalveluntuottajien ja välityskeskusten palvelujen kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä. Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksesta. Asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan. Kunnan vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus jatkuu elokuun 2010 loppuun saakka. Syyskuun 2010 alusta alkaen Kela vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä ja siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta tulkkauspalvelua välittäville välityskeskuksille sekä palveluntuottajille. Kunta vastaa kuitenkin ennen 1.9.2010 tehdyistä tulkkaustilauksista vuoden 2010 loppuun saakka. Tulkkauspalveluun kuuluu tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksutonta. Kela voi järjestää tulkkauspalvelun myös etätulkkauksena. Tällöin Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Kelan ilmoituksen mukaan etätulkkausta tullaan järjestämään sitä mukaa kuin etätulkkauksen käytännön mahdollisuudet laajenevat. Lisätietoja: http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/view/1489697annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 813c0314c060c8893ceaa77bfd3ace0bhttp://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=112Fri, 26 Mar 2010 14:30:00 +0200Kuuloliiton uusitut Kuulokynnys-esteettömyyssivut ovat nyt entistä monipuolisemmat ja ajankohtaisemmat. Sivut sisältävät tietoa esteettömän toimimisympäristön eri osa-alueista niin ammattihenkilöiden kuin kuulovammaisten näkökulmasta. Kuuloliiton uusitut Kuulokynnys-esteettömyyssivut ovat nyt entistä monipuolisemmat ja ajankohtaisemmat. Sivut sisältävät tietoa esteettömän toimimisympäristön eri osa-alueista niin ammattihenkilöiden kuin kuulovammaisten näkökulmasta. Ympäristön esteitä, kynnyksiä, voidaan madaltaa tai poistaa, kun esteettömyyden eri osa-alueet huomioidaan. Kuulovammaisille kynnyksiä voivat olla esimerkiksi kuunteluympäristön kaikuisuus, melu, televisiotekstityksen puuttuminen tai tulkkipalveluun liittyvät ongelmat. Sivusto tarjoaa laajan tietopaketin myös eri ammattihenkilöille kuten opettajille, suunnittelijoille sekä asiakaspalveluhenkilöille. Opiskelu-osiossa on tietoa muun muassa siitä, miten huonokuuloinen opiskelija otetaan huomioon opetuksessa, luokkatilavalinnoissa tai opetusmateriaalin käytössä. Liiton Esteetön opiskelu -verkkosivusto (esteetonopiskelu.fi) lakkautettiin ja tiedot sulautettiin osaksi Kuulokynnystä. Työelämä-osio tarjoaa tietoa huonokuuloisten työoloista ja -edellytyksistä sekä työantajille että työntekijöille. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa tulkkipalveluista, tulkkaustavoista, tulkkauksen järjestämisestä sekä erilaisista kommunikaatiomenetelmistä. Sivustolla esitellään kriteereitä hyviin kuunteluolosuhteisiin ja viestintä-osiossa keskitytään audiovisuaalisiin palveluihin, niiden saavutettavuuteen ja erityisesti televisiotekstitykseen. Tervetuloa tutustumaan uusittuihin sivuihin: Lisätietoja: Juha Hietala Suunnittelija p. (09) 5803 353 Tarja Valjus Viestintäpäällikkö p. (09) 5803 318, 040 5908 263 etunimi.sukunimi @ kuuloliitto.fiannette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi 7b47ca8c466ccfa1eaabce0b61d6da76http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista//?nid=111Fri, 26 Mar 2010 09:16:00 +0200Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu on valittu RAY:n hallitukseen. Raha-automaattiyhdistyksen kokous on 25.3. valinnut uudeksi hallituksen jäseneksi Kuuloliitto ry:n toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimun. Lapinleimu korvaa hallituksessa Eeva Kuuskosken, joka erosi hallituksesta siirryttyään YTY:n pääsihteerin tehtävistä ministeri Hyssälän valtiosihteeriksi. Istuvan hallituksen toimikausi on 2010–2012. Lisätietoja: RAY:n lehdistöpäällikkö Tuula Lehto p. 040 588 5343annette.fagerstrom @ kuuloliitto.fi