Varhainen tuki huonokuuloiselle tuo säästöjä

Kuulon huononeminen vaikuttaa huomattavan monen ihmisen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi hoitamaton huonokuuloisuus aiheuttaa esimerkiksi useissa Euroopan valtioissa vuosittain miljardiluokan kustannuksia.

Osa kustannuksista olisi mahdollista välttää, jos kuulon huononeminen havaittaisiin mahdollisimman monen osalta mahdollisimman varhain. Kustannusten kasvamista hillitsee myös kuulon apuvälineiden – kuulokojeet ja sisäkorvaistutteet mukaan lukien – saatavuuden takaaminen.

Suomessa parannettavaa on yli 50-vuotiaiden huonokuuloisuuden toteamisessa. Ikäkuuloisuus eli ikääntymiseen liittyvä kuulon heikkeneminen voi alkaa ilmetä jo työikäisenä: työikäisistä 11 %:lla on kuulon alenema. Työssä jaksaminen voi muuttua vaikeammaksi, jollei kuulon alenemista huomata. Uupumus saattaa johtaa työkyvyttömyyteen, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja menetettyihin työvuosiin.

Paitsi menetettyjen työvuosien takia, huomaamatta jäänyt kuulonalenema maksaa yhteiskunnalle myös lisääntyneiden terveydenhuollon kustannusten muodossa. Vaikeasti kuulovammaisilla, ilman kuulokojekuntoutusta jääneillä ikääntyvillä on hyvin kuuleviin verrattuna moninkertainen riski sairastua dementiaan. Ikäkuuloisten riski sairastua vakavaan masennukseen on myös huomattavasti suurempi kuin paremmin kuulevien samanikäisten.
– 50 vuotta täyttäneiden systemaattinen kuuloseulonta auttaisi ihmisiä hakeutumaan tarkoituksenmukaisen avun piiriin ajoissa ja vähentäisi kuulon huononemisen välillisiä kustannuksia, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ehdottaa.
Ajoissa aloitettu kuulonkuntoutus voi ehkäistä dementiaa ja tukee sosiaalisia suhteita. Lisäksi se auttaa jaksamaan työelämässä.

Aikuisten kuuloseulonta lisäisi tietoisuutta huonon kuulon merkityksestä ja yleisyydestä. Tietoisuus vähentää huonokuuloisuuden sekä esimerkiksi apuvälineiden kantamaa stigmaa, joka itsessään on terveysriski: kuulokojeeseen sekä vaikkapa kommunikaatiovaikeuksiin liittyvät ennakkoluulot voivat aiheuttaa tilanteita, joissa ihmiset eivät hyödy apuvälineistä tai välttelevät sosiaalisia tilanteita. Kuulokojeen käytön ongelmat ja vetäytyminen tärkeistä ihmissuhteista tai ajanviettotavoista aiheuttavat taas lisää riskejä terveydelle.

3.3. vietetään Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä kuulopäivää. Kuulopäivänä 2017 kiinnitetään huomiota kuulon huononemisen taloudellisiin vaikutuksiin. WHO:n mukaan huonokuuloisuuden sivuuttaminen maksaa maailmanlaajuisesti vuosittain 750 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli yli 700 miljardia euroa. Summa syntyy lisääntyneistä terveydenhuollon kustannuksista, työttömyydestä ja varhaisesta eläkkeelle jäämisestä, sosiaalisista, kommunikaatioon, eristäytymiseen ja stigmaan liittyvistä kustannuksista sekä opinnoissa tarvittavasta erityisestä tuesta, joka olisi kuulonkuntoutuksen piiriin päästäessä vähäisempää. Kuulonsuojelu, kuuloseulat, kuulonkuntoutus ja tuki kuulolaitteiden käyttäjille sekä sisäkorvaistutteiden saatavuuden takaaminen taas tuottavat yhteiskunnallisia säästöjä.

Lisätietoja:
http://www.who.int/pbd/deafness/world-hearing-day/2017/en/

Haastattelupyynnöt:
Viivi Kaakinen, tiedottaja, Kuuloliitto ry
viivi.kaakinen a kuuloliitto.fi
044-752 5576

Viivi Kaakinen (viivi.kaakinen a kuuloliitto.fi), 1.3.2017

Takaisin

© Kuuloliitto ry