Kuntavaalit: Kuuloyhdistysten vireä toiminta on kannattava investointi kuntalaisten hyvinvointiin

Kuuloliitto ry on huolissaan siitä, miten käy paikallisten kuuloyhdistysten toimintaedellytyksille alue- ja sote-uudistuksessa. Kuuloyhdistysten tekemään vapaaehtoistyöhön kannattaa investoida jatkossakin. Yhdistyksille myönnetyt avustukset, toimitilat ja muut resurssit tukevat huonokuuloisten aktiivista osallistumista sekä ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

HAASTAMME KUNTAVAALIEHDOKKAAT #KUULOLLE

1. Kuuloyhdistysten toimintaedellytykset on turvattava.

Suomessa toimii 84 paikallista kuuloyhdistystä, joissa järjestetään monipuolisesti kuntalaisten hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Kuuloyhdistysten kuulolähipalvelu, joka on julkisen sektorin toimintaa täydentävää toimintaa, ennaltaehkäisee ikähuonokuuloisten syrjäytymistä . Kuuloyhdistyksissä järjestetään myös kerhoja ja virkistystoimintaa, joissa tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja saa tietoa kuulemiseen liittyvistä asioista. Kuuloyhdistykset tekevät lisäksi vaikuttamistyötä parantaakseen kuulovammaisten tilannetta omalla toiminta-alueellaan. Paikalliset kuuloyhdistykset tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden yhdistysten, julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa toimintansa järjestämisessä.

Kuuloyhdistysten toiminta vuonna 2016

• Vuonna 2016 kuuloyhdistyksissä järjestettiin noin 1700 tapahtumaa
• Kokoontumisiin ja tapahtumiin osallistui noin 28 000 henkilöä, joista
kaksi kolmasosaa oli naisia ja neljä viidesosaa oli yli 65-vuotiaita.
• 51 kuuloyhdistystä järjesti kuulolähipalvelua, jossa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sai noin 8 000 asiakasta.
• Kuuloyhdistyksissä toimi lähes 800 vapaaehtoista.

Kunta voi tukea kuuloyhdistysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla niiden käyttöön toiminta-avustuksia, kokoontumistiloja ja muita resursseja. Lisäksi on tärkeä, että kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa kuntalaisten hyvinvointia edistävässä työssä, kuten kuulolähipalvelussa.

2. Kuulovammaiset ja ikääntyneet kuntalaiset on otettava mukaan kuntapalvelujen kehittämiseen

Ikääntyneillä huono kuulo on alitunnistettu, mutta kasvava haaste. Kolmasosalla 54-66-vuotiaista ja kahdella kolmasosalla 75 –vuotiaista kuntalaisista on jonkinasteinen kuulonalenema. Esteettömät ja saavutettavat kuntapalvelut ovat heille osallistumisen edellytys. Lisääntyvät digitaaliset palvelut eivät saa sulkea ikääntynyttä väestöä kunnan palvelujen saavuttamisen ulkopuolelle.

Kuntien tulee osallistaa kattavasti kuulovammaiset ja ikääntyneet henkilöt palvelujensa kehittämiseen. Kuuloyhdistyksissä on vahvaa osaamista ja tietoa, miten kuulovammaisten asioita pitää kunnassa edistää.

Kuuloliiton kuntavaaliteesit 2017
PDF 444 kb, päivitetty 24.2.2017


Lisätietoja: Anniina Lavikainen
Erityisasiantuntija
anniina.lavikainen a kuuloliitto.fi
puh.0503034841
http://www.kuuloliitto.fi

Sinua lähimmän paikallisen kuuloyhdistyksen löydät: http://www.kuuloliitto.fi/fin/yhdistykset/yhdistykset_piireittain/

Juha Hietala (juha.hietala a kuuloliitto.fi), 27.2.2017

Takaisin

© Kuuloliitto ry